Viime viikko meni hujauksessa, enkä ehtinyt kirjoitella treenikuulumisia. Kirjoitan siis nyt sen, mistä muistankin jotain :D Sunnuntaina olivat vuorossa JAU:n kisat Tuusulassa. Maksit aloittivat, joten olimme paikan päällä klo 9.45 ja siinä jäi 45 min. aikaa lämmitellä koira + valmistautua rataan. Sintti starttasi ensimmäisenä, joten jätin sen kentän laidalle odottelemaan rataantutustumisen ajaksi. Lämmintä oli heti aamusta...
Radat olivat Eija Berglundin käsialaa, ja ensimmäiselle agiradalle en oikein saanut sujuvaa suunnitelmaa aikaiseksi, lähinnä ne oikeat linjat (tai se, miten pääsen niihin) olivat kadoksissa. Heti alussa oli neljän hyppyä peräkkäin, enkä oikein tiennyt, miten kohta pitäisi viedä. Ja tuohon kohtaan se rata sitten kosahti, eli Sintti sinkosi 3 hypyn persjätössä jonnekin maata kiertävälle radalle ja kävi hyppäämässä ainakin pari väärää estettä = HYL. Lisäksi jätti kepit kesken, tiputti riman ja sujahti puomin alla olleeseen putkeen vaikka olisi pitänyt mennä puomille. Aikamoista säätöä siis!
Lähdin saman tien kävelemään, koska makseja oli niin vähän eikä kauhean paljon jäänyt aikaa kun seuraava rata olikin jo valmiina. Tämä oli paljon mukavamman tuntuinen rata, sain kaikki kohdat suunniteltua hyvin. Ainoastaan alku, hyppy-pituus ja kääntö 90 asteen kulmassa kepeille, mietitytti. Ja tuossahan se virhe sitten tuli. Päädyin pakkovalssiin, jonka annoin mennä tarkoituksella hiukan "pitkäksi". Sintti ei kuitenkaan taipunut keppien ekaan väliin, vaan taisi sujahtaa kolmanteen väliin. Tästä siis vitonen. Hyvin haki keppien jälkeisen pimeän putkeen suun, meni puomille vaikka oli putki siinä alla (annoin tilaa ja käskytin kiipee kiipee), teki hienon välistävedon ja radassa lopussa vielä päällejuoksun onnistuneesti. Pikkaisen varasti A:n alastulolla yhdessä kohtaa ja sen takia meinasi persjättö epäonnistua, tuli kuitenkin ohjaukseen mukaan. Tulokseksi siis tältä radalta 5 aikaan -4,97 (etenemä 3,87 m/s) ja sij. 7./17. Hienoa Sintti! Tässä huomasin kyllä sen, miten tärkeää on se että ohjaajan päässä on selkeä ohjaussuunnitelma ennen radalle lähtöä :D Tässä vaiheessa taas pikaisesti kävelemään
Viimeisenä ratana oli hyppäri. Se oli ihan mentävissä oleva rata. Kaksi putkensuuta vierekkäin sekä kepeille vienti + niiltä poislähtö mietityttivät. Sintti pudotti muistaakseni neljännen hypyn riman ja heti sen perään valitsi juuri väärän putkensuun, eli tästä HYL. Jatkoin kuitenkin rataa kisanomaisesti, että saisi tuntumaa radasta mutta jälleen oli aikamoista säätöä. Kepeille meni ekaksi toiseen väliin, sitten kolmanteen ja kolmannella yrityksellä vasta oikeaan väliin, keppien jälkeen oli kaksi hyppyä joista jälkimmäiselle tein takaaleikkauksen ja Sintti haki sitten väärän hypyn, ja mitähän vielä :D Ei ihan mennyt putkeen tämäkään rata :D Ratojen jälkeen kävimme lenkkeilemässä pitemmin ja nesteytin koiria huolellisesti, koska oli tosi kuuma. Tässä vaiheessa alkoi pitkä odotus, koska maksien jälkeen olivat minien radat ja sitten vasta medien. Ja olin ilmoittanut Caron vain hyppärille, joka oli päivän viimeinen rata. Hyvin aika kuitenkin kului ratoja katsellen, koirien kanssa kävellen, eväitä syödessä ja auton takapenkillä maaten.
Lopulta tuli sitten se Caron rata. Kyseessä oli sama hyppäri, jonka olin mennyt jo Sintin kanssa ja se oli oikein sopiva Carolle, sai edetä, mutta muutamat kohdat piti ottaa tarkasti. Carosta näkyi lämmön vaikutus, eli ei ollut niin täpäkkänä kuin normaalisti ja sen takia liikkui radalla hiukan tahmeasti. Muutin tuota alun suunnitelmaa niin, että teinkin Carolle valssi-takaakierto -yhdistelmän ennen tuota kahden putkensuun kohtaa ja siitä takaaleikkauksella oikeaan putkeen. Hyvin toimi! Kepeillä pakkovalssin tapainen viritelmä ja hyvin upposi oikeaan väliin. Loppuradalla ei mitään ihmeellisyyksiä, pikkaisen jouduin odottelemaan Caroa. Tulokseksi kuitenkin hieno 0 aikaan -4,63 (etenemä 4,30 m/s) ja sij. 5./21). Olin tosi tyytyväinen, että Caro jaksoi mennä radan pitkän odottelun jälkeen, eikä tuo kuumuskaan ole ihan paras ketulle joka on sellaisen viileän kelin agilitykoira :D Caron radan jälkeen kävimme vielä "jäähdyttelemässä" (soijaa pukkas!) puolen tunnin ajan ja sitten ajelimme kotiin Hyvinkään Hesburgerin kautta. Syönnin jälkeen heitimme vielä lenkin, ja sittenpä se uni maittoikin hyvin :D
Ja sitten niihin suunnitelmin muutoksiin... Kävimme maanantaina treenaamassa normaalisti Sintin kanssa RimA:n hallilla. Treenissä Sintti hyppäsi välillä tosi oudosti, eli aika kaukaa niin että rimoja tuli alas (n. 3-4) sen takia, että peräpää osui niihin. Sintti kokosi itseään aika huonosti parille hypylle ja leiskautti ne kauhean pitkäksi. Treenihän meni sitten siihen, että aloin oikeasti epäilemään sitä että koira on ihan kipeä, jumissa jne., eikä siitä oikein mitään tullut. Videollekin treeni tallentui, eikä se nyt NIIN kauhealta näyttänyt miltä tuntui. Hieroin illalla kotona Sinttiä ja sen lannerangassa tuntui kireyttä, ja se myös aristi tuota lannerangan kohtaa. Tämän vuoksi varasin Sintille torstaiksi (eli huomiseksi, 1.8.) fyssariajan, vaikka Caro oli ilmoitettu Lempäälän tokokokeeseen. Onneksi sain vaihdettua Caron saman seuran seuraavaan kokeeseen :) Huoli tuosta Sintistä on kuitenkin aika iso, joten otamme nyt rauhallisesti fyssarin käsittelyyn asti. Sintti on ilmoitettu sunnuntain LAU:n agikisoihin, mutta jos fyssari "kieltää" kisaamisen niin ne jäävät sitten välistä. Eli katsellaan nyt tilannetta, huomenna tiedämme lisää...
24.7.2013
Tiistain tokot
Töiden jälkeen 1,5 tunnin lenkki, tiskaus ja sen jälkeen lähikentälle tokoilemaan. Rakensin ruudun, nauhat lentelivät tuulen takia pois paikaltaan, mutta tulipa vähän "häiriötä" :)
Aloitin Caron kanssa ruudulla.
Ensimmäisellä ampui suhteellisen hyvin ruutuun, mutta ajatus katkesi stopin kohdalla = nuuhkaisi maata ja meni istumaan. Kutsuin takaisin lähtöpaikalle ja lähetin uudelleen, nätti stoppi ja malttoi pysyä seisaallaan. Kävin palkkaamassa suoraan ruutuun, sitten lähempää lähetyksiä ja nopea namipalkka seisomisesta. Näiden jälkeen kokonaisena, hyvä meno ruutuun, käskyllä seisominen + maahanmeno, kävin palkkaamassa maahan. Nousi seisomaan, kun palasin kohti lähtöpaikkaa, käskin uudelleen maahan. Sen jälkeen pysyi maassa, ja nopea loppuosa, tosin seuraaminen väljää. Otin sitten ihan maasta seuraamaan lähtöä niin, että olin vähän miten päin sattuu koiraan nähden, nami kädessä ja seuraamaan tuloista nopea palkka. Tällaisia pitäisi tehdä paljon lisää.
Ruudun jälkeen vuorossa kaukokäskyt, matkaa 15 m, ei välipalkkaa. Ensimmäisessä sarjassa muistaakseni sekoili jotain s-m -vaihdossa, ei tehnyt oikealla tekniikalla ja eteni. Toinen sarja oli tosi hyvä, taisi olla i-s-m-s-i-m, sekalaisella tekniikalla tekee, mutta oli lopussa samassa paikassa kuin alussa :D Pääasia, että tekee nuo vaihdot ylipäätään eikä jumita.
Otin myös noutoa metallikapulalla. Se meidän pieni metallinen kapula on edelleen "jossain", epäilin hiukan, että suostuuko tuolla isolla ylipäätään tekemään noutoja. Mutta Carohan yllätti, ja oikeasti, teki tosi hienot noudot, laukalla kapulalle ja takaisin, pikkaisen meinaa väistää luovutuksessa, mutta "pidä" -käskyllä pysyy paikallaan.
Luoksetulossa ensimmäisellä kerralla seisominen pitkäksi ja ennakoi molempien stoppien jälkeen tänne-käskyä, toinen oli parempi. Seuraamisessa lyhyitä pätkiä, hyvästä paikasta ja asenteesta palkka, tuntui ihan hyvältä :)
Sinttikin pääsi ensimmäisenä tekemään ruutua.
Sintin kanssa tuntuu siltä, ettei sille ole ihan varma se paikka ruudun keskellä. Menee suht suoraviivaisesti ruutuun, mutta ruudun sisällä haluaisi kiertää oikean ruutumerkin ympäri. Otin ruutuun menoja niin, että lelu oli siellä valmiina odottamassa. Tähän ehkä pitää ottaa se kosketusalusta mukaan. Hyvin Sintti etenee ruutuun ja aina se sinne sisälle menee, mutta jotenkin se on vähän "et kyl mä tiedän mitä mä teen" eikä ehkä kuitenkaan tiedä :D Mietitään, mietitään...
Luoksetulon stoppeja tein kiertojen kautta, kierrätin meidän treenitkassin ympäri ja Sintti paremminkin kävi aina hyppäämässä kassin yli :D Seisomiset on tosi makeita, maahanmenot vielä hiukan epävarmoja, mutta paljon paremmin jo kuuntelee ja menee maahan. Tästä tulee erinomaisen hyvä!
Tein myös jääviä niin, että peruuttelin ja kävelin eteenpäin + samaan aikaan käskin vaihtelevasti maahan, seisomaan ja istumaan. Istumisessa tarttee pientä kroppa-apua, mutta tekniikka on hyvä. Tämä on hyvää treeniä siinä mielessä, etteivät nuo maahanmenot ja seisomiset unohtu kokonaan istumisen harjoittelun yhteydessä.
Metallinoutoa isolla kapulalla, pidon suhteen on vielä tekemistä, eli kapula roikkuu suupielestä vähän miten sattuu mutta laukalla hakee ja tuo sitä, ihan lyhyeltä matkalta perusasentoon tuloja kapulan kanssa, hyvin teki :)
Seuraamisessa keuli, mutta enemmänkin oli sellaista asennetreeniä, en jaksanut nyhvätä mitään pikkutarkkaa.
Vanikin aloitti, milläs muulla kuin ruudulla :D
Ja se ruutu oli hyvä, matkaa joku 10 m ja ensimmäisellä meni suoraviivaisesti ruutuun, syvemmällekin olisi saanut mennä, muttei sentään kaarrellut ruutumerkkien takaa omia reittejään. Hyvä! Otin toisen toiston ja sekin oli hyvä, joten jätin siihen, parempi näin kuin, että Vani ehtii aloittaa sen soveltamisen (senhän se osaa :D )
Luoksetulon stoppeja, joista seisomisessa aijaili ihan kunnolla, maahan meni hyvin. Että tuo seisominen osaakin olla vaikea. Lisäksi, miuta ärsytti Sintin räksytys kentän laidalla ja Vani varmaan vaistosi ärtymyksen, maanantaina teki paljon parempia stoppeja seisomisessa.
Tasamaanouto puisella kapulalla oli bueno, palkkasin luovutuksesta edestä. Seuraamisen pätkiä myös niin, että pyrin olemaan rentona. Ihan hyvää pätkää sieltä tuli, enemmänkin pikkaisen keulii kuin jää jälkeen, pikkuhiljaa, pikkuhiljaa.
Loppuun vielä hassuttelin Vanin kanssa, peruutuksia maassa ja jalkojen välissä pujottelua.
Aloitin Caron kanssa ruudulla.
Ensimmäisellä ampui suhteellisen hyvin ruutuun, mutta ajatus katkesi stopin kohdalla = nuuhkaisi maata ja meni istumaan. Kutsuin takaisin lähtöpaikalle ja lähetin uudelleen, nätti stoppi ja malttoi pysyä seisaallaan. Kävin palkkaamassa suoraan ruutuun, sitten lähempää lähetyksiä ja nopea namipalkka seisomisesta. Näiden jälkeen kokonaisena, hyvä meno ruutuun, käskyllä seisominen + maahanmeno, kävin palkkaamassa maahan. Nousi seisomaan, kun palasin kohti lähtöpaikkaa, käskin uudelleen maahan. Sen jälkeen pysyi maassa, ja nopea loppuosa, tosin seuraaminen väljää. Otin sitten ihan maasta seuraamaan lähtöä niin, että olin vähän miten päin sattuu koiraan nähden, nami kädessä ja seuraamaan tuloista nopea palkka. Tällaisia pitäisi tehdä paljon lisää.
Ruudun jälkeen vuorossa kaukokäskyt, matkaa 15 m, ei välipalkkaa. Ensimmäisessä sarjassa muistaakseni sekoili jotain s-m -vaihdossa, ei tehnyt oikealla tekniikalla ja eteni. Toinen sarja oli tosi hyvä, taisi olla i-s-m-s-i-m, sekalaisella tekniikalla tekee, mutta oli lopussa samassa paikassa kuin alussa :D Pääasia, että tekee nuo vaihdot ylipäätään eikä jumita.
Otin myös noutoa metallikapulalla. Se meidän pieni metallinen kapula on edelleen "jossain", epäilin hiukan, että suostuuko tuolla isolla ylipäätään tekemään noutoja. Mutta Carohan yllätti, ja oikeasti, teki tosi hienot noudot, laukalla kapulalle ja takaisin, pikkaisen meinaa väistää luovutuksessa, mutta "pidä" -käskyllä pysyy paikallaan.
Luoksetulossa ensimmäisellä kerralla seisominen pitkäksi ja ennakoi molempien stoppien jälkeen tänne-käskyä, toinen oli parempi. Seuraamisessa lyhyitä pätkiä, hyvästä paikasta ja asenteesta palkka, tuntui ihan hyvältä :)
Sinttikin pääsi ensimmäisenä tekemään ruutua.
Sintin kanssa tuntuu siltä, ettei sille ole ihan varma se paikka ruudun keskellä. Menee suht suoraviivaisesti ruutuun, mutta ruudun sisällä haluaisi kiertää oikean ruutumerkin ympäri. Otin ruutuun menoja niin, että lelu oli siellä valmiina odottamassa. Tähän ehkä pitää ottaa se kosketusalusta mukaan. Hyvin Sintti etenee ruutuun ja aina se sinne sisälle menee, mutta jotenkin se on vähän "et kyl mä tiedän mitä mä teen" eikä ehkä kuitenkaan tiedä :D Mietitään, mietitään...
Luoksetulon stoppeja tein kiertojen kautta, kierrätin meidän treenitkassin ympäri ja Sintti paremminkin kävi aina hyppäämässä kassin yli :D Seisomiset on tosi makeita, maahanmenot vielä hiukan epävarmoja, mutta paljon paremmin jo kuuntelee ja menee maahan. Tästä tulee erinomaisen hyvä!
Tein myös jääviä niin, että peruuttelin ja kävelin eteenpäin + samaan aikaan käskin vaihtelevasti maahan, seisomaan ja istumaan. Istumisessa tarttee pientä kroppa-apua, mutta tekniikka on hyvä. Tämä on hyvää treeniä siinä mielessä, etteivät nuo maahanmenot ja seisomiset unohtu kokonaan istumisen harjoittelun yhteydessä.
Metallinoutoa isolla kapulalla, pidon suhteen on vielä tekemistä, eli kapula roikkuu suupielestä vähän miten sattuu mutta laukalla hakee ja tuo sitä, ihan lyhyeltä matkalta perusasentoon tuloja kapulan kanssa, hyvin teki :)
Seuraamisessa keuli, mutta enemmänkin oli sellaista asennetreeniä, en jaksanut nyhvätä mitään pikkutarkkaa.
Vanikin aloitti, milläs muulla kuin ruudulla :D
Ja se ruutu oli hyvä, matkaa joku 10 m ja ensimmäisellä meni suoraviivaisesti ruutuun, syvemmällekin olisi saanut mennä, muttei sentään kaarrellut ruutumerkkien takaa omia reittejään. Hyvä! Otin toisen toiston ja sekin oli hyvä, joten jätin siihen, parempi näin kuin, että Vani ehtii aloittaa sen soveltamisen (senhän se osaa :D )
Luoksetulon stoppeja, joista seisomisessa aijaili ihan kunnolla, maahan meni hyvin. Että tuo seisominen osaakin olla vaikea. Lisäksi, miuta ärsytti Sintin räksytys kentän laidalla ja Vani varmaan vaistosi ärtymyksen, maanantaina teki paljon parempia stoppeja seisomisessa.
Tasamaanouto puisella kapulalla oli bueno, palkkasin luovutuksesta edestä. Seuraamisen pätkiä myös niin, että pyrin olemaan rentona. Ihan hyvää pätkää sieltä tuli, enemmänkin pikkaisen keulii kuin jää jälkeen, pikkuhiljaa, pikkuhiljaa.
Loppuun vielä hassuttelin Vanin kanssa, peruutuksia maassa ja jalkojen välissä pujottelua.
23.7.2013
Viikonloppu livestreamin parissa, maanantain agit ja pikatokot
Porukat tulivat perjantaina kyläilemään meille, joten viikonloppu meni vähemmän koiramaisissa jutuissa.Seurailin aina sopivissa väleissä MM-karsintoja livestreamin kautta, sunnuntaina sitten enemmän ajan kanssa, kun porukat jatkoivat matkaa Hämeenlinnaan. Eilen olivat RimA:n treenit, joissa Seppo Savikon rata. Rata näytti helpommalta kuin, mitä loppupeleissä olikaan. Alussa oli kolme hyppyä vähän vinottain toisissa, neloselle piti jarruttaa kunnolla ja sitten vielä huolehtia ettei hujahtanut ansaputkeen ja että meni oikein päin vitoshypyn. Kokeilin alkua kahdella tavalla, joista parempi oli se, että tein neloshypylle liukuvan pakkovalssin ja jaakotuksen. Pakkovalssilla sain hyvän jarrun ja jaakotuksella sen, että kääntyi napakasti seuraavalle esteelle. Kutosesteenä putki, jonka jälkeen hyppy takaakiertona, ekalla sujahti kainalon alta hypyn väärään suuntaan. Sen jälkeen käänsin kroppaa hypyn siivekkeen kärkeä kohti ja paremmin toimi takaakierto, ainut, etten oikein saanut hyvin itseäni liikkeelle. 8 esteenä oli putki, jonka jälkeen kahden hypyn pyöritys, tämä toimi miun mielestä hyvin, tuli tiukalla linjalla ja sain ohjattua hyvin pyörityksen jälkeiselle A:lle. A:n alastulolla lelu, ei aluksi tajunnut maassa ollut lelua, odottelin että fokusoi katseen siihen. A:n jälkeinen vienti putken kauimmaiseen päähän hyvä, sen jälkeen piti tehdä kunnon linjaus 13 hypylle, vekillä sain suoran linjan kahden hypyn takana olleeseen putkeen. Putken jälkeen oli 16 hyppy takaakiertona (JOHON EHDIN JOKA KERTA :D ), ja sitten puomi sekä viimeisenä esteenä okseri. Laitoin myös puomin jälkeen lelun, hyvällä vauhdilla irtosi puomille, ei malttanut lopussa vaan varasti lelulle - tein uudestaan ja sitten ihan sikamakeenhyvästoppi nopean puomin jälkeen. Okserin hyppäsi hirveällä pompulla, ei hyvä...
Ekan setin jälkeen tauolle, kävelytin Sinttiä ja tein Carolle tunnarin. Caro meni ensimmäisen kerran kapuloille silleen, että "häh" ja jäi seisomaan kapuloiden viereen. Pyysin luokse, hetsasin ja vaihdoin oman kapulan paikkaa, ja nyt haisteli hyvin ja toi oman. En taas tiedä, mikä ajatushärö tuossa tuli. Lisäksi Caron kanssa kaukokäskyjen jumppailua, hyvin alkaa olla s-i -vaihtokin kuosissa. Lyhyitä seuraamispätkiä ja siirtymiä teimme myös, tosi hyvää menoa Caroksi :) Pienen tokotuokion jälkeen kävelytin taas Sinttiä, ja kokeilimme radanpätkää uudestaan. Pääsimme hienolla menolla hypylle 13, jossa löysäilin vekissä ja Sintti tuli 14 hypyn ohi. Jatkoin kuitenkin loppuun saakka, ja sitten vielä otimme A:lta loppuradan. Hyvää menoa oli, hiukan katselin, että hyppääkö oudosti. Ja sitten voin taas miettiä, että onko kannattavaa tuijottaa niitä hyppyjä??!! Lopuksi vielä pari rengasta, ekalla kolautti (liikuin voimakkaasti), toisella kerralla annoin hypätä itsenäisesti renkaan ja mennä lelulle. Tein ratatreenin jälkeen jäähdyttelynä hyppytekniikkaa ja korkeuden arviointia: 35-40-35-40-45-40-35. Pidin tietoisesti rimat matalana, kun emme ole tehneet pitkään aikaan korkeuden arviointia. Minun mielestä hyppäsi hyvin ja kokosi korkeuden mukaan. Jatketaan näitä harjoituksia, omaakin silmää pitää saada paremmaksi näissä.
Tokoilin myös Vanin kanssa ennen jäähdyttelylenkkiä. Otin stoppeja, eli seisomisia ja maahanmenoja kiertojen kautta, ja nämä olivat TOSI HYVIÄ :D Vani teki keskittyneesti ja selkeästi kuunteli, kumpaa käskyä annan muttei kuitenkaan ennakoinut stoppeja. Wau! Lyhyitä seuraamisen aloituksia otin, ja piti paikkansa kohtuu hyvin. Tasamaanouto puisella oli hieno. Lisäksi otin vielä n. 10 metrin etäisyydeltä kaukojen m-i -käskyä, ei ollut tässäkään ongelmaa. Jotenkin tuli sellainen fiilis, että Vanin vire alkaa olla hyvä tokossa ja ennen kaikkea asennemuutos näkyy tekemisessä. Vanin tokoilun jälkeen kävimme jäähdyttelemässä puolisen tuntia, ja kotonakin heitimme vielä lyhyen kävelyn.
Tällaiset tulivat eilen tytöille. Kiitos pannoista kuuluu Ellille, jota suosittelen lämpimästi pantojen tekijänä ;) Arvatkaapa, mikä kuuluu kenellekin ;D
Ekan setin jälkeen tauolle, kävelytin Sinttiä ja tein Carolle tunnarin. Caro meni ensimmäisen kerran kapuloille silleen, että "häh" ja jäi seisomaan kapuloiden viereen. Pyysin luokse, hetsasin ja vaihdoin oman kapulan paikkaa, ja nyt haisteli hyvin ja toi oman. En taas tiedä, mikä ajatushärö tuossa tuli. Lisäksi Caron kanssa kaukokäskyjen jumppailua, hyvin alkaa olla s-i -vaihtokin kuosissa. Lyhyitä seuraamispätkiä ja siirtymiä teimme myös, tosi hyvää menoa Caroksi :) Pienen tokotuokion jälkeen kävelytin taas Sinttiä, ja kokeilimme radanpätkää uudestaan. Pääsimme hienolla menolla hypylle 13, jossa löysäilin vekissä ja Sintti tuli 14 hypyn ohi. Jatkoin kuitenkin loppuun saakka, ja sitten vielä otimme A:lta loppuradan. Hyvää menoa oli, hiukan katselin, että hyppääkö oudosti. Ja sitten voin taas miettiä, että onko kannattavaa tuijottaa niitä hyppyjä??!! Lopuksi vielä pari rengasta, ekalla kolautti (liikuin voimakkaasti), toisella kerralla annoin hypätä itsenäisesti renkaan ja mennä lelulle. Tein ratatreenin jälkeen jäähdyttelynä hyppytekniikkaa ja korkeuden arviointia: 35-40-35-40-45-40-35. Pidin tietoisesti rimat matalana, kun emme ole tehneet pitkään aikaan korkeuden arviointia. Minun mielestä hyppäsi hyvin ja kokosi korkeuden mukaan. Jatketaan näitä harjoituksia, omaakin silmää pitää saada paremmaksi näissä.
Tokoilin myös Vanin kanssa ennen jäähdyttelylenkkiä. Otin stoppeja, eli seisomisia ja maahanmenoja kiertojen kautta, ja nämä olivat TOSI HYVIÄ :D Vani teki keskittyneesti ja selkeästi kuunteli, kumpaa käskyä annan muttei kuitenkaan ennakoinut stoppeja. Wau! Lyhyitä seuraamisen aloituksia otin, ja piti paikkansa kohtuu hyvin. Tasamaanouto puisella oli hieno. Lisäksi otin vielä n. 10 metrin etäisyydeltä kaukojen m-i -käskyä, ei ollut tässäkään ongelmaa. Jotenkin tuli sellainen fiilis, että Vanin vire alkaa olla hyvä tokossa ja ennen kaikkea asennemuutos näkyy tekemisessä. Vanin tokoilun jälkeen kävimme jäähdyttelemässä puolisen tuntia, ja kotonakin heitimme vielä lyhyen kävelyn.
Tällaiset tulivat eilen tytöille. Kiitos pannoista kuuluu Ellille, jota suosittelen lämpimästi pantojen tekijänä ;) Arvatkaapa, mikä kuuluu kenellekin ;D
18.7.2013
Paimennustouhuja Lopella
Huomasin tuossa taannoin, että Aitopaimenen kesälaidun sijaitsee Lopella, vain 20 km päässä Hyvinkäältä ja heti varasin Sintille paimennuksen. Toiden jälkeen käytin koirat noin puolen tunnin lenkillä, ja jätin sitten Caron ja Vanin kotiin. Hyvinkäällä satoi ihan älyttömästi, mutta onneksi paimennuspaikalla ei ihan koko ajan tullut vettä. Märkää oli kuitenkin, ja haju sen mukainen vaatteissa paimennuksen jälkeen :D Muita treenaajia ei ollut, joten saimme Sintin kanssa Virpin täyden huomion reilun tunnin ajaksi. Ensin Sintti oli liinassa, ja alkuun otimme pelkkää lampaiden kiertämistä pyöröaitauksessa, Virpi keskellä lampaiden kanssa, minä lampaiden ja Sintin välissä, Sintti ulommaisena. Hyvin piti etäisyyden lampaisiin, pystyi välillä irrottamaan silmätkin niistä. Lopulta päästimme Sintin irti liinasta. Tuon jälkeen tasapainoharjoituksia ja sitä, että osaan toimia itse oikein. Hirveä hinku on Sintillä lampaiden kiertämiseen, joten tässä sai tehdä töitä kunnolla, hyvin reagoi paineeseen ja kestää sen myös hyvin. Maahanmenot toimivat tässä hyvin. Vaikea on selittää kaikkia neuvoja, mitä saimme, oli todella hyvää oppia ja omakin ymmärrys karttuu koko ajan paimennuksen suhteen. Kuulin hyvin usein lauseet: "Luota koiraan", "Älä hätäile", "Rauhoitu", "Olit myöhässä" jne. - ihan kuin olisin kuullut samat asiat "joskus" muiden lajien parissa :D Sintti teki muutamia tosi rauhallisia kuljetuksia, kun palaset loksahtelivat kohdalleen - hyvä! Pienen tauon pidimme välissä, jolloin Virpi sanoi, että Sintti tekee todella hyvin siihen nähden miten vähän se on lampailla käynyt. Sintillä on kuulemma hyvin tarkka "raja", eli yhdessä kohdassa jarruttaa selkeästi ettei tule liian lähelle lampaita ja välillä tuossa kohtaa tulee kuumumista, eli Sintti ei oikein osaa purkaa tilannetta. Tauon jälkeen teimme hakukaaria molempiin suuntiin, tässä saimme tosi hyvän neuvon ja flänkit olivat laajoja, ei malttanut kovin hyvin mennä maahan vaan nosti suoraan lampaat, piti muutaman kerran mennä lampaiden läpi ja antaa hiukan painetta maahanmenoon. Aina maahanmenosta sai palkaksi kuljettaa lampaita. Tuli kyllä niin hirveästi kaikkea uuttakin, että pää oli ihan pyörällä. Sintti tykkäsi ihan mahdottomasti, ja hienoa oli, että piti hyvin etäisyyttä lampaisiin - aiemmin on mennyt herkästi niiden lähelle. Ohjaaja sai noottia siitä, että äänestä kuuluu selkeästi epävarmuus, eli pitäisi vain luottaa siihen koiraan (on kuulemma fiksu koira, jolla palikat kohdallaan) ja käskyttää normaalisti :) Katselen nyt loppukesälle ja syksylle muutaman paimennuksen, selkeästi jokin kärpänen puraisi paimennuksen suhteen ;) Ehkä me joskus siihen 1-luokan kokeeseen mennään... Paljon on harjoiteltavaa, mutta tämän suhteen ei ole mikään kiire. Kotona kävimme vielä lenkillä koko poppoolla, ja kylläpä taas vanhaa väsytti :D
Mäntsälän epikset + lisää kuvia Agirodusta
Eilen kiirehdin töistä kotiin ja pikalenkin jälkeen ajelimme Mäntsälään epävirallisiin agikisoihin. Porukkaa oli paikalla kuin ihan kuin virallisissa kisoissa, joten tajusin että pitkään menee. Ilmoitin sekä Caron että Sintin kilpailevien radoille. Joskus yhdeksän jälkeen pääsimme Caron kanssa radalle, kolme tuntia siis vierähti omaa vuoroa odotellessa.
Rata oli ihan kivan oloinen, pari kohtaa mietitytti enemmän. Päädyin tekemään 3 ja 4 hypyn välillä persjätön, mutta Caro ei oikein meinannut irrota sivuttaissuunnassa tuohon 4 hypylle. Kontaktit otti hyvin, erityisesti keinuun olen tyytyväinen. Kepeillä otin sivuetäisyyttä ja silmäkulmasta näin, että sähläsi jotain joko toiseksi viimeisimmässä tai viimeisessä välissä. Loppusuoralla olisin ehtinyt tehdä suunnittelemani persjätön A-muuri-pituus-hyppy jälkeen, mutta teinkin sitten myöhästyneen takaaleikkauksen tuon hypyn jälkeen, onneksi Caro hyppäsi hyvin sen takaaleikkauksen jälkeisen okserin. Luulin, että saimme kasaan sellaisen rävellysnollan. Oma rytmi oli kadoksissa, olin liian ajoissa monessa kohtaa ja Caro joutui korjailemaan miun virheitä. Tuloksissa meidän kohdalla oli kuitenkin HYL, veikkaan, että tuli tuosta keppisekoilusta, tai sitten tuli pituuden välistä pois tms. Hyvä mieli jäi tästä sen suhteen, että Caro eteni hyvin - olisi vain ohjaaja saanut hoitaa paremmin oman tonttinsa ;)
Sinttiä varten suunnittelin ohjauskuvioita eri tavalla. Alun 3 ja 4 hyppy muuttivat hiukan paikkaa, joten tein twistin 4 hypyllä ja persjätön puomin jälkeen, pikkaisen varasti puomilta, eli ei kestänyt liikettä, muttei tuo onneksi haitannut jatkoa. Ennen keinua tuli rima alas, veikkaan, että tuli kiire keinulle, siinä hyvä kontakti - maltoin itse odottaa että ottaa kunnollisen 2on2offin. Keppien jälkeen valssi ja nyt vedin valssia hieman pitkäksi, että Sintti sai rauhan pujotella loppuun. Keppien jälkeen oli kaksi hyppyä, joista jälkimmäisessä tein takaakierto-niiston, hyvin tuli niistoon mukaan, en myöskään itse kiirehtinyt liikaa ja Sintti sai mahdollisuuden tehdä takaakierron rauhassa. Loppusuoralla A:n kontakti hyvä, pikkaisen olisi saanut olla malttia enemmän. Ja sitten tein ensimmäistä kertaa ikinä Sintin kanssa takaaleikkauksen okserille, ja sehän irtosi hyvin esteelle ja kääntyikin sillä leikkauksella, hyppy oli kyllä hiukan ylimitoitettu mutta uskalsin tehdä sen takaaleikkauksen. Jee!!! Lähdimme jäähdyttelemään heti Sintin radan jälkeen, ja kotona olimme joskus klo 23 maissa - kylläpä taas tänä aamuna väsytti :D
Tässä vielä muutamia kuvia Agirodusta. Tuo aiempi kuvapäivitys sekoilee jotain, joten parempi lisätä tähän kuvat etteivät kaikki katoa johonkin bittiavaruuteen...
Rata oli ihan kivan oloinen, pari kohtaa mietitytti enemmän. Päädyin tekemään 3 ja 4 hypyn välillä persjätön, mutta Caro ei oikein meinannut irrota sivuttaissuunnassa tuohon 4 hypylle. Kontaktit otti hyvin, erityisesti keinuun olen tyytyväinen. Kepeillä otin sivuetäisyyttä ja silmäkulmasta näin, että sähläsi jotain joko toiseksi viimeisimmässä tai viimeisessä välissä. Loppusuoralla olisin ehtinyt tehdä suunnittelemani persjätön A-muuri-pituus-hyppy jälkeen, mutta teinkin sitten myöhästyneen takaaleikkauksen tuon hypyn jälkeen, onneksi Caro hyppäsi hyvin sen takaaleikkauksen jälkeisen okserin. Luulin, että saimme kasaan sellaisen rävellysnollan. Oma rytmi oli kadoksissa, olin liian ajoissa monessa kohtaa ja Caro joutui korjailemaan miun virheitä. Tuloksissa meidän kohdalla oli kuitenkin HYL, veikkaan, että tuli tuosta keppisekoilusta, tai sitten tuli pituuden välistä pois tms. Hyvä mieli jäi tästä sen suhteen, että Caro eteni hyvin - olisi vain ohjaaja saanut hoitaa paremmin oman tonttinsa ;)
Sinttiä varten suunnittelin ohjauskuvioita eri tavalla. Alun 3 ja 4 hyppy muuttivat hiukan paikkaa, joten tein twistin 4 hypyllä ja persjätön puomin jälkeen, pikkaisen varasti puomilta, eli ei kestänyt liikettä, muttei tuo onneksi haitannut jatkoa. Ennen keinua tuli rima alas, veikkaan, että tuli kiire keinulle, siinä hyvä kontakti - maltoin itse odottaa että ottaa kunnollisen 2on2offin. Keppien jälkeen valssi ja nyt vedin valssia hieman pitkäksi, että Sintti sai rauhan pujotella loppuun. Keppien jälkeen oli kaksi hyppyä, joista jälkimmäisessä tein takaakierto-niiston, hyvin tuli niistoon mukaan, en myöskään itse kiirehtinyt liikaa ja Sintti sai mahdollisuuden tehdä takaakierron rauhassa. Loppusuoralla A:n kontakti hyvä, pikkaisen olisi saanut olla malttia enemmän. Ja sitten tein ensimmäistä kertaa ikinä Sintin kanssa takaaleikkauksen okserille, ja sehän irtosi hyvin esteelle ja kääntyikin sillä leikkauksella, hyppy oli kyllä hiukan ylimitoitettu mutta uskalsin tehdä sen takaaleikkauksen. Jee!!! Lähdimme jäähdyttelemään heti Sintin radan jälkeen, ja kotona olimme joskus klo 23 maissa - kylläpä taas tänä aamuna väsytti :D
Tässä vielä muutamia kuvia Agirodusta. Tuo aiempi kuvapäivitys sekoilee jotain, joten parempi lisätä tähän kuvat etteivät kaikki katoa johonkin bittiavaruuteen...
 |
| Caro ~ Agirotu 2013, Ylöjärvi 6.7.2013 © Anniina Korjus |
 |
| Caro ~ Agirotu 2013, Ylöjärvi 6.7.2013 © Anniina Korjus |
 |
| Caro ~ Agirotu 2013, Ylöjärvi 6.7.2013 © Anniina Korjus |
 |
| Caro ~ Agirotu 2013, Ylöjärvi 6.7.2013 © Kaisa Jalava |
 |
| Caro ~ Agirotu 2013, Ylöjärvi 6.7.2013 © Mari Kaukanen |
16.7.2013
Laiskottelua ja pienoista treenintynkää
Viime viikko (vko 28) meni aika pitkälti laiskotellessa. En vain saanut itsestäni irti, joten teimme treenien sijasta pitkiä lenkkejä. Suskun ja borcol Pepin kanssa kävimme lenkillä parikin kertaa, ensin keskiviikkona Hyvinkäällä ja perjantai-iltana näimme puolestaan Klaukkalassa Tornimäellä, missä kiertelimme ensin 1,5 tuntia laskettelurinteen maastoja ja sitten vielä heitimme kävelylenkin Klaukkalan keskustaan. Samalla tuli tehtyä myös päivän "hyvä työ", sillä löysimme maasta kadonneen matkakortin ja lsaimme selvitettyä sen omistajan + toimitettua kortinkin hänelle. Ai niin, keskiviikkona kävivät myös Ilta-Sanomien toimittaja ja kuvaaja "haastattelemassa" Caroa ukkospelosta - jutun pitäisi ilmestyä tämän viikonlopun liitteessä.
Sunnuntaina kävimme tuossa kotikentällä treenaamassa tokoa. Caron kanssa tein seuraamisen pätkiä oikein kunnon herkkupalkalla ja hyvin sain virettä nostettua, seilaa kylläkin sivusuunnassa. Pieni metallinen noutokapula on jossain, joten kokeilin ison hakemista ja kyllä se ällötti kovin Caroa, liian painava :D Teki kyllä yhden ihan kelvollisen noudon, olin suht tyytyväinen. Vani teki myös seuraamista niin, että jätin herkkupalkat kentän laidalle ja vapautus hyvästä seuraamisen aloituksesta palkalle, teki kyllä Vaniksi tosi hyvin :D Luoksetulon stoppeja kahden frisbeen voimin, muttei oikein toiminut kun ohjaaja oli jokseenkin pihalla. Nämä stopit tarkempaan mietiskelyyn... Lisäksi seisomisia, maahanmenoja ja istumisia sekaisin, aikas hyvin erotti käskyt toisistaan. Sintin kanssa seuraamista ja kylläpä KEULI :D Tykkään kyllä, kun on intoa mutta nyt oli oikea paikka hakusessa, hieman tasoittui sen jälkeen kun oli tehty muita juttuja. Kiertojen kautta maahanmenoja, lisäksi seisomisia, maahanmenoja sekaisin sekä liikkeestä istumisen alkeita. Tasamaanoudossa palkkasin nätistä odottamisesta, hienoja noutoja ja hyvin tulee suoraan sivulle perusasentoon. Loppuun vielä tosiaan seuraamista, ja enää ei niiin pahasti keulinut (vähän kyllä meinaa mopo karata käsistä).
Unohdin tuolla aiemmin kertoa, että kävimme Agirotua edeltävänä perjantaina Hanskun sekä bordercolliepoikien Humpan, Repen ja Hanskulla hoidossa olleen Käämin kanssa tokoilemassa. Treenien alkuvaiheessa jouduin hiukan kokeilemaan sorminäppäryyttä ja taiteilin Hanskun avaimet pihalle auton etupenkiltä (ovet menivät lukkoon itsestään). Oli tosi kuuma, ja edellispäivän ukkosen takia Caro oli jokseenkin pihalla, meni ruudusta pihalle, ei löytänyt omaa tunnarikapulaa, hyppynoudossakin taisi himmailla jotain. Vani teki hienoja hyppynoutoja, tosin meinasi viedä kapulaa koko ajan Hanskulle, ruudussa ihan ok toimintaa. Jotain muutakin teimme, mutten enää muista mitään. Sintti kokeili hyppynoutoa, ihan hyviä noutoja, mutta hirveitä loikkia kapula suussa. Pitänee opettaa hyppäämään niin, että on jotain suussa. Ruutua näyttönä, upposi hyvin ruutuun. Paikkaa voisi vahvistaa kosketusalustan kanssa (joka pitää ajaa uudelleen "sisään" - kokeilin nimittäin kosketusalustaa ja erinomaisen hienosti Sintti toi sitä minulle) :D Maahanmenoja kiertojen kautta, ok. Treenin jälkeen kävimme lenkkeilemässä ihan uusissa Hyvinkään maastoissa, Sintti humputteli bortsupoikien kanssa vapaana - kiva treeni ja lenkki, kiitos Hansku & pojat!!!
Eilen olivat vuorossa RimA:n agitreenit. Alun "pakkovalssi" kepeille toimi, Sintti ei ottanut häiriötä keppien alkuun törkkäisystä - millään ei olisi taas kepittänyt loppuun ja ohjaaja ennakoi liikaa kepeiltä lähtöä. Verkot on kohta ehkä otettava mukaan keppien loppuun, että voisin irrota paremmin itse niiltä. Takaaleikkauksessa pimeään putkensuuhun meitä oli liikaa samassa kohtaa, eli Sintti kielsi kun ohjaaja yritti jyrätä päälle. Tilaa antamalla onnistui, onnistuin tekemään jaakotuksen, välistäveto kahdella hypyllä ei toiminut millään - olin koko ajan myöhässä eikä Sinttikään lukenut sitä hyvin. Eli välistävedot treenilistalle! Sain tehtyä myös yhden onnistuneen takaaleikkauksen, jee! Treenin jälkeen kävelytin Sinttiä hiukan ja tein vielä hyppytekniikkaa, perussarja 5 hypyllä. Teimme 6 toistoa, kerran kokosi huonosti viimeiseen väliin, muuten ok. Seuraavalla kerralla tehdään korkeuden arviointia ja set pointia. Hiukan mietityttävät nuo Sintin hypyt, loikki treenissä muutaman hypyn kuin kenguru... Carokin pääsi tekemään tuon meidän radanpätkän, sekoili oikeastaan samoissa kohdissa kuin Sintti = ohjaaja voisi parantaa tapojaan :D
Sunnuntaina kävimme tuossa kotikentällä treenaamassa tokoa. Caron kanssa tein seuraamisen pätkiä oikein kunnon herkkupalkalla ja hyvin sain virettä nostettua, seilaa kylläkin sivusuunnassa. Pieni metallinen noutokapula on jossain, joten kokeilin ison hakemista ja kyllä se ällötti kovin Caroa, liian painava :D Teki kyllä yhden ihan kelvollisen noudon, olin suht tyytyväinen. Vani teki myös seuraamista niin, että jätin herkkupalkat kentän laidalle ja vapautus hyvästä seuraamisen aloituksesta palkalle, teki kyllä Vaniksi tosi hyvin :D Luoksetulon stoppeja kahden frisbeen voimin, muttei oikein toiminut kun ohjaaja oli jokseenkin pihalla. Nämä stopit tarkempaan mietiskelyyn... Lisäksi seisomisia, maahanmenoja ja istumisia sekaisin, aikas hyvin erotti käskyt toisistaan. Sintin kanssa seuraamista ja kylläpä KEULI :D Tykkään kyllä, kun on intoa mutta nyt oli oikea paikka hakusessa, hieman tasoittui sen jälkeen kun oli tehty muita juttuja. Kiertojen kautta maahanmenoja, lisäksi seisomisia, maahanmenoja sekaisin sekä liikkeestä istumisen alkeita. Tasamaanoudossa palkkasin nätistä odottamisesta, hienoja noutoja ja hyvin tulee suoraan sivulle perusasentoon. Loppuun vielä tosiaan seuraamista, ja enää ei niiin pahasti keulinut (vähän kyllä meinaa mopo karata käsistä).
Unohdin tuolla aiemmin kertoa, että kävimme Agirotua edeltävänä perjantaina Hanskun sekä bordercolliepoikien Humpan, Repen ja Hanskulla hoidossa olleen Käämin kanssa tokoilemassa. Treenien alkuvaiheessa jouduin hiukan kokeilemaan sorminäppäryyttä ja taiteilin Hanskun avaimet pihalle auton etupenkiltä (ovet menivät lukkoon itsestään). Oli tosi kuuma, ja edellispäivän ukkosen takia Caro oli jokseenkin pihalla, meni ruudusta pihalle, ei löytänyt omaa tunnarikapulaa, hyppynoudossakin taisi himmailla jotain. Vani teki hienoja hyppynoutoja, tosin meinasi viedä kapulaa koko ajan Hanskulle, ruudussa ihan ok toimintaa. Jotain muutakin teimme, mutten enää muista mitään. Sintti kokeili hyppynoutoa, ihan hyviä noutoja, mutta hirveitä loikkia kapula suussa. Pitänee opettaa hyppäämään niin, että on jotain suussa. Ruutua näyttönä, upposi hyvin ruutuun. Paikkaa voisi vahvistaa kosketusalustan kanssa (joka pitää ajaa uudelleen "sisään" - kokeilin nimittäin kosketusalustaa ja erinomaisen hienosti Sintti toi sitä minulle) :D Maahanmenoja kiertojen kautta, ok. Treenin jälkeen kävimme lenkkeilemässä ihan uusissa Hyvinkään maastoissa, Sintti humputteli bortsupoikien kanssa vapaana - kiva treeni ja lenkki, kiitos Hansku & pojat!!!
Eilen olivat vuorossa RimA:n agitreenit. Alun "pakkovalssi" kepeille toimi, Sintti ei ottanut häiriötä keppien alkuun törkkäisystä - millään ei olisi taas kepittänyt loppuun ja ohjaaja ennakoi liikaa kepeiltä lähtöä. Verkot on kohta ehkä otettava mukaan keppien loppuun, että voisin irrota paremmin itse niiltä. Takaaleikkauksessa pimeään putkensuuhun meitä oli liikaa samassa kohtaa, eli Sintti kielsi kun ohjaaja yritti jyrätä päälle. Tilaa antamalla onnistui, onnistuin tekemään jaakotuksen, välistäveto kahdella hypyllä ei toiminut millään - olin koko ajan myöhässä eikä Sinttikään lukenut sitä hyvin. Eli välistävedot treenilistalle! Sain tehtyä myös yhden onnistuneen takaaleikkauksen, jee! Treenin jälkeen kävelytin Sinttiä hiukan ja tein vielä hyppytekniikkaa, perussarja 5 hypyllä. Teimme 6 toistoa, kerran kokosi huonosti viimeiseen väliin, muuten ok. Seuraavalla kerralla tehdään korkeuden arviointia ja set pointia. Hiukan mietityttävät nuo Sintin hypyt, loikki treenissä muutaman hypyn kuin kenguru... Carokin pääsi tekemään tuon meidän radanpätkän, sekoili oikeastaan samoissa kohdissa kuin Sintti = ohjaaja voisi parantaa tapojaan :D
10.7.2013
Agirotu 2013 kuvin
Keräilen tähän postaukseen kuvia Agirodusta. Tässä muutamia kuvia, jotka on otettu Finnish Open -finaaliradalta (6.7.13).
 |
| © Tytti Käyhkö - Kieli poskella tai ainakin melkein |
 |
| © Anne Lind |
 |
| © Anne Lind |
 |
| © Anne Lind |
 |
| © Anne Lind |
 |
| © Anne Lind |
 |
| © Anne Lind |
 |
| © Anne Lind - Liitokettu, eli lentokeinu, tästä se vitonen tuli (ansaitusti)... |
8.7.2013
Maanantain agit
Tänään ajelimme taas Virvan treeneihin RimA:n hallille.Ratana oli Agi.fi -lehdestä otettu kesäkiemura (lisäsimme pituuden mukaan), joka oli aikas mukava rallattelurata. Alussa oli kaksi hyppyä vierekkäin, josta jälkimmäisellä treenasin niistosokkaria. Hyvin toimi tällä, kerran tuli niistossa rima alas, mutta muuten ei mitään ongelmaa. Maltoin odottaa, että koira on ponnistanut enkä lähtenyt liian aikaisin rynnimään siitä pois. A:n kontaktit tosi hienot, taisi olla neljä toistoa, joista yhdellä lähti vähän turhan itsenäisesti. Kepeille avokulma, ehdin kyllä hiukan linjata, ei ongelmaa aloituksessa eikä lopetuksessa. Kepeiltä tultiin kohtaan, joissa kaksi suoraa putkea vierekkäin ja ne mentiin "peräkkäin". Virva sanoi, että olisi ensimmäisellä kerralla mennyt jotenkin huonosti, siis empien putkeen. Itse en tätä huomannut, veti kyllä turhan pitkäksi ensimmäisellä kerralla sen ekan suoran putken. Loppusuora oli vauhdikas, tultiin u-putkelta hypyn kautta pituudelle, jonka jälkeen olivat radan ensimmäiset hypyt, eli kaksi hyppyä vierekkäin välistävedolla. Ekalla kerralla jäin kökkimään putkella jotain (varmistelin, ettei Sintti kiellä putkea) ja välistäveto oli myöhässä. Hiottiin pari kertaa tätä, ja kun sain itseni liikkeelle ajoissa + rytmitin pituuden jälkeen niin välistäveto oli hieno - kerran Sintti sanoi "räyh", eli olin myöhässä :D Otin pariin kertaan noita suoria putkia, eikä niissä ollut mitään ongelmia. En tiedä, miksi oli ollut ensimmäinen veto niillä niin "takkuinen".
Tämän ratatreenin jälkeen kävelytin + juotin Sinttiä, minkä jälkeen otin hyppytekniikkaa perussarjalla, viisi hyppyä, korkeus 15 cm. Kerran kokosi huonosti viimeisessä välissä, mutta se johtui ihan siitä että hallista rynni yksi bortsu kesken meidän edellisen suorituksen ja Sintti taisi vähän säikähtää sitä. Mitään ei tapahtunut, mutta yksi suoritus oli tosiaan vähän epävarma. Muuten kokosi hyvin ja käytti takapäätään. Hyppytekniikan jälkeen teimme myös yhdellä hypyllä takaakiertoja, rimat 55 cm. Seuraavalla kerralla pitää ottaa korkeuden arviointia, sillä se on se asia mitä on Sintin kanssa treenattava paljon.
Treenin jälkeen heitin jäähdyttelylenkin, mikä meni äidin kanssa puhelimessa juoruten. Ennen hallilta lähtöä tein Vanin kanssa nopealla sykkeellä seuraamisen aloituksia, tolpan kierrolla stoppeja + maahanmenoja sekä liikkeestä istumisen. Oli kyllä mallikasta menoa, olin itse reipas seuraamisen aluissa ja Vani lähti hyvällä vireellä mukaan, jes! Kiertojen kautta tehdyt stopit + maahanmenot onnistuivat yllättävän hyvin, kokeilin käsimerkkiä stopeissa ja pysähtyi paremmin - uskaltaisikohan sittenkin ottaa pallon palkaksi + käsimerkin sen kautta?! Tämä harkintaan, maahanmenoissa annoin kroppa-apuja, se toimi. Liikkeestä istumiset hienoja! Caro sai olla tänään vapaalla, tosin näytti autossa marttyyrin elkeitä :D
Tämän ratatreenin jälkeen kävelytin + juotin Sinttiä, minkä jälkeen otin hyppytekniikkaa perussarjalla, viisi hyppyä, korkeus 15 cm. Kerran kokosi huonosti viimeisessä välissä, mutta se johtui ihan siitä että hallista rynni yksi bortsu kesken meidän edellisen suorituksen ja Sintti taisi vähän säikähtää sitä. Mitään ei tapahtunut, mutta yksi suoritus oli tosiaan vähän epävarma. Muuten kokosi hyvin ja käytti takapäätään. Hyppytekniikan jälkeen teimme myös yhdellä hypyllä takaakiertoja, rimat 55 cm. Seuraavalla kerralla pitää ottaa korkeuden arviointia, sillä se on se asia mitä on Sintin kanssa treenattava paljon.
Treenin jälkeen heitin jäähdyttelylenkin, mikä meni äidin kanssa puhelimessa juoruten. Ennen hallilta lähtöä tein Vanin kanssa nopealla sykkeellä seuraamisen aloituksia, tolpan kierrolla stoppeja + maahanmenoja sekä liikkeestä istumisen. Oli kyllä mallikasta menoa, olin itse reipas seuraamisen aluissa ja Vani lähti hyvällä vireellä mukaan, jes! Kiertojen kautta tehdyt stopit + maahanmenot onnistuivat yllättävän hyvin, kokeilin käsimerkkiä stopeissa ja pysähtyi paremmin - uskaltaisikohan sittenkin ottaa pallon palkaksi + käsimerkin sen kautta?! Tämä harkintaan, maahanmenoissa annoin kroppa-apuja, se toimi. Liikkeestä istumiset hienoja! Caro sai olla tänään vapaalla, tosin näytti autossa marttyyrin elkeitä :D
Caro AVO-SM 11 ja Tekokukille 5. sija maksien joukkuekilpailussa
Olipas taas mahtava viikonloppu. Minulla oli perjantaina lomapäivä, ja vietettiin se ihan löhöilyn ja lenkkeilyn parissa. Pakkailin tavaroita, ja vähän mietiskelin, että lähtisinkö Agirotuun katsomaan Teijan & Likan ja Kukan ratoja (ja Teija yritti saada minut ohjaamaan Kukkaa :D ). Katselin säätiedostusta, ja se lupaili sadetta + ukkosta Ylöjärvelle, joten päätin jäädä kotiin. Ratkaisu oli erinomaisen hyvä, sillä Ylöjärvellä satoi ihan älyttömästi vettä ja ukkosti - ei niin kiva juttu, kun tiedossa olisi ollut yö autossa.
Lauantai-aamuna herätyskello soi klo 4.30, ja pikkaisen olisi väsyttänyt. Liikkeelle lähdimme varttia vaille kuusi ja joskus seitsemän jälkeen olimme Ylöjärvellä. Sain häkit Aulin telttaan (kiitos Auli "maja"paikasta), ja autokin oli tosi lähellä raviradan aluetta, joten jotain etua on siitä että on ajoissa liikkeellä :D Ilmoittautumisenkaan ei ollut jonoa, eli pääsin hyvissä ajoin / rauhallisin mielin lämmittelemään koiria. Jännitin kyllä paljon sitä, kun aikataulut olivat sellaiset että pahimmassa tapauksessa Caron ja Sintin Finnish Open -karsintaradat menevät päällekkäin. Ensin menin Sintin rataantutustumiseen, kyseessä oli Anne Saviojan tosi mukava rata, jossa oli pari sellaista kinkkisempää kohtaa mutta muuten rata oli oikein jouheva. Rimat olivat 55 sentissä, mikä oli tosi hyvä ratkaisu siihen nähden että pohja oli mutainen + liukas edellispäivän rankkasateen jäljiltä. Menin tutustumaan maksien ensimmäisessä ryhmässä, että ehdin medien tutustumiseen ajoissa. Rataantutustumisten väliin jäi ihan hyvin aikaa, että ehdin painaa Sintin radan mieleen. Medien karsintarata oli puolestaan Minna Räsäsen käsialaa, josta ei vauhtia puuttunut, eli rata oli oikein sopiva Carolle, ei mitään mahdottomia vääntökohtia, vaan linjaamista ja kunnon juoksemista. Tässä vaiheessa alkoi oman vuoron odottelu, lämmittelin koiria ja kävin välillä katselemassa, että milloin olisi oma vuoro. Kävin myös sanomassa medien sisäänheittäjälle, että jos minua ei näy omalla vuorolla niin olen maksien radalla ja tulen mahdollisimman pian tekemään Caron radan. Tämä rauhoitti omaa mieltä, ja sain keskittyä kunnolla Sintin rataan.
Sintin karsintarata meni ihan älyttömän hyvin, alussa tein persjätön A:n jälkeen ja Sintti kesti kontaktilla hyvin, myös keinun kontakti erinomainen. Sitten tultiin putkesta hypylle, johon piti tehdä niistosokkari. Tein niiston tosi rauhallisesti, mutten uskaltanut tehdä sitä sokkarilla vaan laitoin Sintin takaaleikkauksella seuraavaan putkeen, jäin siinä jälkeen enkä ehtinyt enää putken jälkeiseen, suunnittelemaani sokkariin. Oma vauhti hidastui, kun tuli ajatus "en ehdi", ja lopulta päädyin ihan pöljään takaaleikkaukseen, jossa seisoin paikallani ja Sintti ei tajunnut yhtään mihin sen pitäisi jatkaa hypyn jälkeen. Se siis ponnisti hypyn takaisin, ja siitä HYL. Loppurata mentiinkin sitten virheettömästi, ja voin sanoa, että harmitti tuo oma virhe. Olisi pitänyt vain jatkaa liikettä ja tehdä hypylle jonkinlainen päällejuoksu-sokkari yhdistelmä, kun tiesin etteivät nuo takaaleikkaukset ole meidän vahvin juttu. Annoin Sintin Teijalle heidän radan jälkeen jäähdyteltäväksi ja kiirehdin hakemaan Caroa, onneksi välissä oli kuitenkin melkein 30 koiraa, eli ehdin lämmitellä Caroa hyvin ja laittaa sen "työmoodiin". Caro oli selkeästi tosi hyvällä fiiliksellä, ja lähdin sen kanssa rennosti radalle. Ja rata oli kyllä sellaista flow-meininkiä kuin voi olla, ehdin jopa yhdessä kohtaa kahden putken jälkeen olleella hypyllä sokkariin :D Ja Caro kuitenkin liikkui ihan älyttömän hyvin, ja luotin siihen, että Caro tekee itsenäisesti hommia. Myös kontaktit toimivat tosi hyvin :D Radan jälkeen lähdimme jäähdyttelylenkiltä ja kun tulimme sieltä, niin tuloksetkin olivat näkyvillä: 0-tulos aikaan -12,12 (etenemä 4,88 m/s) ja 6. sija. Tällä lunastimme siis paikan Finnish Open -finaaliradalle :D Hienoa kettu!!! Tosin, sunnuntaina kisakirjaa hakiessa meidän sijoitus oli merkitty kahdeksanneksi. Selvittelin tätä toimiston kanssa, mutta kaikkiin tuloksiin oli merkitty sijoitukseksi tuo 8. En tiedä, mistä tämä johtuu, lähdin nimittäin finaaliradalle medien kuudenneksi viimeisenä. Luulen, että jotain muutoksia/korjauksia on tuloksiin tehty myöhään illalla. Olisi pitänyt ottaa tuloksista valokuva, että olisi jäänyt todistusaineistoa tuloksista :D Pikkainen harmitus tuli tuon takia, muttei se himmennä kuitenkaan finaalipaikan merkitystä :D
Tulosten selviämisen jälkeen kävimme syömässä ja kiertelemässä myyntikojuja sekä katselemassa minien finaalia. Jossain vaiheessa lähdin lämmittelemään Caroa uudestaan ja odottelemaan medien finaalirataa. Finaaliradan tuomarina toimi Tomas Glabazna, radassa oli jonkin verran kinkkisiä kohtia, muttei mitään mitä Caro ei osaisi (tai minä). Lähdin siis luottavaisin mielin radalle, vaikka jännitti aika paljon. Oli aika ottaa revanssi viime vuoden finaaliradasta, jossa itse kämmäsin suhteellisen helpon kohdan ja Caro hyppäsi hypyn väärään suuntaan. Tiedossa oli, että nollalla olisimme aika korkealla sillä kovin montaa puhdasta rataa ei tullut. Caro liikkui tälläkin radalla hirmuisen hyvin, otti A:n ja puomin kontaktit hyvin, kesti puomin jälkeisen takaaleikkauksen ja haki kepit hienosti vaikeasta kulmasta. Ja sitten tuli keinu, mistä lähti liian aikaisin ja siitä 5 - voihan hitsiläinen, homma kosahti siihen asiaan, jota en ole treenannut tarpeeksi. En kuitenkaan heittänyt hanskoja tiskiin vaan vedimme loppuradan ihan älytöntä haipakkaa. Siinä vaiheessa aika olisi riittänyt kolmanteen sijaan, mutta vitonen mikä vitonen... Lopputuloksissa meidän sijoitus oli 11., ja tulos: 5 aikaan -3,01. Puhtaalla radalla olisimme olleet neljänsiä. Mutta mitäpä tuota harmittelemaan, Caro on AVO-SM 11, ja se jos mikä on hieno saavutus koiran kanssa joka täytti vastikään 9-vuotta ja treenaa silloin tällöin ja toisinaan :D
Finaaliradan jälkeen kävimme taas jäähdyttelemässä, ja ehdimme katsomaan maksien finaalin loppua. Sen jälkeen alkoi taas päivän toisen virallisen agiradan odottelu. Maksit tutustuivat peräkkäin rataan, medeillä puolestaan tutustuttiin rataan kolmessa ryhmässä ja kukin ryhmä kilpaili heti tutustumisen jälkeen. Tämän myötä ei ollut vaaraa siitä, että radat menisivät päällekkäin. Lupauduin myös ohjaamaan Kukkaa tällä radalla, joten kävin kahdessa maksien rataantutustumisryhmässä. Harri Huittisen rata oli vauhdikas, jossa oli yksi kinkkisempi pyörityskohta ja ihan mahdoton loppusuora (suora putki, pituus, rengas, hyppy, okseri, hyppy). Menin ensin Kukan kanssa, joka katseli aika paljon Teijan perään mutta lähti kuitenkin radalle minun mukana :D Alku toimi hyvin, mutta muuri-hyppy-hyppy -kohdassa viimeisen hypyn päällejuoksussa meinasi tulla jaloille ja jouduin korjaamaan linjaa seuraavalle hypylle + kepeille. Yksi rima tuli myös alussa alas. Sen jälkeen hyvää menoa loppusuoralle asti. Hiljensin vauhtia liikaa okserille ja Kukka katseli minua + rämäytti suoraan okseria päin. Tämän vuoksi tuli viimeisen hypyn ohi ja menin itse jotenkin sekaisin, joten päätin ottaa hypyn väärään suuntaan ihan sen takia, ettei jäänyt mitään "kammoa" hyppyjä kohtaan. Hyvin hyppäsi viimeisen esteen, onneksi ei sattunut mitään pahempaa! Olisi pitänyt vain vedättää kunnolla koko loppusuora, mutta olimme jutelleet että ottaisin okserin huolellisesti. Kukan radan jälkeen kävelytin Sinttiä ja se kävi aika kuumana :D Hyvin pysyi kuitenkin lähdössä, kakkoshypylle kokosi hyvin, ja sen jälkeen tulikin kiire :D En ehtinyt muuri-hyppy jälkeen toisen hypyn pakkovalssiin joten otin hypyn niistolla ja sitten pyrin takaaleikkaamaan tuon kohdan jälkeen hyppy-kepit välissä. Käänsin liikaa kroppaa hypyn jälkeen ja Sintti hyppäsi keppien vieressä olleen pituuden väärin päin, tästä siis HYL. Loppurata sujui oikein hyvin, hyvät kontaktit A:lla ja keinulla, mutta varoin itse liikaa rengasta ja ehti kysellä "että mennäänkö". Loppusuora oli oikein mainio, irtosi ihan ok ja myös okseri onnistui kovasta vauhdista. Rata oli kokonaisuudessaan tosi hyvä, mutta minun ei pitäisi enää pelätä tuota rengasta. Jotenkin niistä 2-luokan parista törmäyksestä on jäänyt MINULLE rengaskammo :D Kukahan poistaisi ohjaajan rengaskammon??!! ;D Koiralla ei näyttäisi olevan hätää. Tämän radan jälkeen hain taas Caron matkaan ja vuorossa Sintin jäähdyttely + Caron lämmittely.
Caron lauantain viimeinen rata oli Anne Viitasen käsialaa, jossa oli kyllä tosi monta ansakohtaa ja pikkaisen mietitytti useampi kohta ennen rataantutustumista. Rataantutustumisessa sain jokaiseen kohtaan hyvän suunnitelmaan, eniten mietitytti puomi-putki -erottelu, jossa putken suu oli tosi paljon edempänä kuin puomin ylösmeno. Päätin, että menen puomin puolelta ja annan tilaa ylösmenolle + pistän vetoa ohjaukseen. Caro oli edelleen hyvällä fiiliksellä, vaikka kisapaikalla oli vierähtänyt se 12 tuntia ja paljon oli ollut odottelua. Nähtävästi lämmittelyt, jäähdyttelyt ja nesteytykset toimivat, kun väsymystä ei ollut havaittavissa. Häntä vain heilui ennen rataa. Ja radalla menimme taas sähäkästi eteenpäin. Alussa oli hyppy-rengas-90 käännös suoralle putkelle, joka syötti suoraan A:lle, mutta pitikin mennä takaakiertona putken vieressä ollut hyppy + siitä kepeille. Tämä toimi törkeän hyvin, tein putkijarrun, takaakierto+päällejuoksu -yhdistelmän ja ehdin vielä ohjata kepeille. Sen jälkeen fiilistelimme tuonne puomi-putki -erotteluun, mikä ei sitten onnistunut, eli putkeen sujahti. Puomin ylösmenolla oli varjo, joten en tiedä näkikö sitä yhtään. Mentiin hyvällä asenteella loppuun, hieno rata, vaikka HYL tulikin. Tämän jälkeen purimme "leirin" teltasta, ja Teija lähti häkkien kanssa jo Härmälän leirintäalueelle. Itse jäin vielä kävelemään koirien kanssa, ja leirintäalueella olin joskus puoli yhdentoista jälkeen. Koirille annoin ruoat, söimme ja istuskelimme vähän aikaa, mutta sitten oli pakko mennä suihkun kautta nukkumaan. Nukuin Teijan pakussa koirien kanssa, tytöt häkissä ja minä niiden vieressä patjalla. Ja hyvin nukutti, ei mitään ongelmaa :D
Sunnuntaiaamuna kello soi seitsemältä ja joskus yhdeksän aikaan olimme takaisin Teivon raviradalla. Jätimme koirat Teijan pakuun häkkeihin, sinne kävi hyvin viileä ilmavirta, päivästä oli tulossa aurinkoinen ja lämmin. Kävimme katsomassa hetken aikaa kilpailevien maksien joukkuerataa, ja sitten kävimme porukalla lämmittelemässä koiria. Meidän joukkueen nimi oli Tekokukat (näiden pentujen isän nimi on Deco ja äiskä Kukka, siitä nimi :D ), ja joukkueessa olivat äiti-Kukan ja Sintin lisäksi Likka ja Tankki. Meidän vuoro oli heti aamupäivällä, joten paljoa ei tarvinnut omaa vuoroa odotella. Teemu Linnan rata oli suhteellisen vauhdikas, ja muutama vaikea kohta oli siinä, muttei mitään ylitsepääsemätöntä. Meidän lähtöjärjestys oli: Likka, Sintti, Tankki ja Kukka. Minun piti alunperin ohjata Kukkaa, mutta edellispäivän radan perusteella oli parempi että Teija meni sen kanssa. Sen verran paljon Kukka oli omistajansa perään... Taina piteli Sinttiä, kun menin ottamaan sitä kakkoshypyn takaa. Sintti kävi tosi kuumana, kun näki Likan menevän rataa ja tulikin sitten kolmantena esteenä olleen pituuden ohi + hyppäsi sen väärään suuntaan kun yritin korjata kieltoa. Tästä siis tuli 10 sekuntia aikavirhettä. Loppurata meni kyllä tosi upeasti, haki kepit takaaleikkauksella, teki hyvät kontaktit, haki putken pimeän putken suun vaikka ohjaus oli vähintäänkin epämääräistä ja irtosi loppusuoran hyppy-suora putki-hyppyyn aivan mainiosti. Muillekin tuli pieniä virheitä, mutta lopputuloksissa olimme sijalla 5, joukkueen lopullinen aika oli 3:32,13. Tekokukille siis 5. sija kilpailevien maksien joukkueradalla, noin 50 joukkueen kisassa. WAU, HYVÄ ME!!! Kävimme joukkueradan jälkeen lenkillä porukalla, syömässä jäätelöä ja kiertelemässä kojuja. Muut lähtivät aikaisemmin pois, itse olin noin kahteen asti raviradalla. Kotimatkalla selailin tuloksia, ja silloin olivat vasta selvillä joukkueradan tulokset. Kylläpäs hymyilytti koko loppuillan se, miten hyvin Tekokukilla meni ja myös Caron Finnish Open -tulos :D Illalla kävimme vielä leppoisan lenkin, muuten tytöt nukkuivat tosi sikeästi :) Tämä on sitä parasta Agilityelämää!
Lauantai-aamuna herätyskello soi klo 4.30, ja pikkaisen olisi väsyttänyt. Liikkeelle lähdimme varttia vaille kuusi ja joskus seitsemän jälkeen olimme Ylöjärvellä. Sain häkit Aulin telttaan (kiitos Auli "maja"paikasta), ja autokin oli tosi lähellä raviradan aluetta, joten jotain etua on siitä että on ajoissa liikkeellä :D Ilmoittautumisenkaan ei ollut jonoa, eli pääsin hyvissä ajoin / rauhallisin mielin lämmittelemään koiria. Jännitin kyllä paljon sitä, kun aikataulut olivat sellaiset että pahimmassa tapauksessa Caron ja Sintin Finnish Open -karsintaradat menevät päällekkäin. Ensin menin Sintin rataantutustumiseen, kyseessä oli Anne Saviojan tosi mukava rata, jossa oli pari sellaista kinkkisempää kohtaa mutta muuten rata oli oikein jouheva. Rimat olivat 55 sentissä, mikä oli tosi hyvä ratkaisu siihen nähden että pohja oli mutainen + liukas edellispäivän rankkasateen jäljiltä. Menin tutustumaan maksien ensimmäisessä ryhmässä, että ehdin medien tutustumiseen ajoissa. Rataantutustumisten väliin jäi ihan hyvin aikaa, että ehdin painaa Sintin radan mieleen. Medien karsintarata oli puolestaan Minna Räsäsen käsialaa, josta ei vauhtia puuttunut, eli rata oli oikein sopiva Carolle, ei mitään mahdottomia vääntökohtia, vaan linjaamista ja kunnon juoksemista. Tässä vaiheessa alkoi oman vuoron odottelu, lämmittelin koiria ja kävin välillä katselemassa, että milloin olisi oma vuoro. Kävin myös sanomassa medien sisäänheittäjälle, että jos minua ei näy omalla vuorolla niin olen maksien radalla ja tulen mahdollisimman pian tekemään Caron radan. Tämä rauhoitti omaa mieltä, ja sain keskittyä kunnolla Sintin rataan.
Sintin karsintarata meni ihan älyttömän hyvin, alussa tein persjätön A:n jälkeen ja Sintti kesti kontaktilla hyvin, myös keinun kontakti erinomainen. Sitten tultiin putkesta hypylle, johon piti tehdä niistosokkari. Tein niiston tosi rauhallisesti, mutten uskaltanut tehdä sitä sokkarilla vaan laitoin Sintin takaaleikkauksella seuraavaan putkeen, jäin siinä jälkeen enkä ehtinyt enää putken jälkeiseen, suunnittelemaani sokkariin. Oma vauhti hidastui, kun tuli ajatus "en ehdi", ja lopulta päädyin ihan pöljään takaaleikkaukseen, jossa seisoin paikallani ja Sintti ei tajunnut yhtään mihin sen pitäisi jatkaa hypyn jälkeen. Se siis ponnisti hypyn takaisin, ja siitä HYL. Loppurata mentiinkin sitten virheettömästi, ja voin sanoa, että harmitti tuo oma virhe. Olisi pitänyt vain jatkaa liikettä ja tehdä hypylle jonkinlainen päällejuoksu-sokkari yhdistelmä, kun tiesin etteivät nuo takaaleikkaukset ole meidän vahvin juttu. Annoin Sintin Teijalle heidän radan jälkeen jäähdyteltäväksi ja kiirehdin hakemaan Caroa, onneksi välissä oli kuitenkin melkein 30 koiraa, eli ehdin lämmitellä Caroa hyvin ja laittaa sen "työmoodiin". Caro oli selkeästi tosi hyvällä fiiliksellä, ja lähdin sen kanssa rennosti radalle. Ja rata oli kyllä sellaista flow-meininkiä kuin voi olla, ehdin jopa yhdessä kohtaa kahden putken jälkeen olleella hypyllä sokkariin :D Ja Caro kuitenkin liikkui ihan älyttömän hyvin, ja luotin siihen, että Caro tekee itsenäisesti hommia. Myös kontaktit toimivat tosi hyvin :D Radan jälkeen lähdimme jäähdyttelylenkiltä ja kun tulimme sieltä, niin tuloksetkin olivat näkyvillä: 0-tulos aikaan -12,12 (etenemä 4,88 m/s) ja 6. sija. Tällä lunastimme siis paikan Finnish Open -finaaliradalle :D Hienoa kettu!!! Tosin, sunnuntaina kisakirjaa hakiessa meidän sijoitus oli merkitty kahdeksanneksi. Selvittelin tätä toimiston kanssa, mutta kaikkiin tuloksiin oli merkitty sijoitukseksi tuo 8. En tiedä, mistä tämä johtuu, lähdin nimittäin finaaliradalle medien kuudenneksi viimeisenä. Luulen, että jotain muutoksia/korjauksia on tuloksiin tehty myöhään illalla. Olisi pitänyt ottaa tuloksista valokuva, että olisi jäänyt todistusaineistoa tuloksista :D Pikkainen harmitus tuli tuon takia, muttei se himmennä kuitenkaan finaalipaikan merkitystä :D
Tulosten selviämisen jälkeen kävimme syömässä ja kiertelemässä myyntikojuja sekä katselemassa minien finaalia. Jossain vaiheessa lähdin lämmittelemään Caroa uudestaan ja odottelemaan medien finaalirataa. Finaaliradan tuomarina toimi Tomas Glabazna, radassa oli jonkin verran kinkkisiä kohtia, muttei mitään mitä Caro ei osaisi (tai minä). Lähdin siis luottavaisin mielin radalle, vaikka jännitti aika paljon. Oli aika ottaa revanssi viime vuoden finaaliradasta, jossa itse kämmäsin suhteellisen helpon kohdan ja Caro hyppäsi hypyn väärään suuntaan. Tiedossa oli, että nollalla olisimme aika korkealla sillä kovin montaa puhdasta rataa ei tullut. Caro liikkui tälläkin radalla hirmuisen hyvin, otti A:n ja puomin kontaktit hyvin, kesti puomin jälkeisen takaaleikkauksen ja haki kepit hienosti vaikeasta kulmasta. Ja sitten tuli keinu, mistä lähti liian aikaisin ja siitä 5 - voihan hitsiläinen, homma kosahti siihen asiaan, jota en ole treenannut tarpeeksi. En kuitenkaan heittänyt hanskoja tiskiin vaan vedimme loppuradan ihan älytöntä haipakkaa. Siinä vaiheessa aika olisi riittänyt kolmanteen sijaan, mutta vitonen mikä vitonen... Lopputuloksissa meidän sijoitus oli 11., ja tulos: 5 aikaan -3,01. Puhtaalla radalla olisimme olleet neljänsiä. Mutta mitäpä tuota harmittelemaan, Caro on AVO-SM 11, ja se jos mikä on hieno saavutus koiran kanssa joka täytti vastikään 9-vuotta ja treenaa silloin tällöin ja toisinaan :D
Finaaliradan jälkeen kävimme taas jäähdyttelemässä, ja ehdimme katsomaan maksien finaalin loppua. Sen jälkeen alkoi taas päivän toisen virallisen agiradan odottelu. Maksit tutustuivat peräkkäin rataan, medeillä puolestaan tutustuttiin rataan kolmessa ryhmässä ja kukin ryhmä kilpaili heti tutustumisen jälkeen. Tämän myötä ei ollut vaaraa siitä, että radat menisivät päällekkäin. Lupauduin myös ohjaamaan Kukkaa tällä radalla, joten kävin kahdessa maksien rataantutustumisryhmässä. Harri Huittisen rata oli vauhdikas, jossa oli yksi kinkkisempi pyörityskohta ja ihan mahdoton loppusuora (suora putki, pituus, rengas, hyppy, okseri, hyppy). Menin ensin Kukan kanssa, joka katseli aika paljon Teijan perään mutta lähti kuitenkin radalle minun mukana :D Alku toimi hyvin, mutta muuri-hyppy-hyppy -kohdassa viimeisen hypyn päällejuoksussa meinasi tulla jaloille ja jouduin korjaamaan linjaa seuraavalle hypylle + kepeille. Yksi rima tuli myös alussa alas. Sen jälkeen hyvää menoa loppusuoralle asti. Hiljensin vauhtia liikaa okserille ja Kukka katseli minua + rämäytti suoraan okseria päin. Tämän vuoksi tuli viimeisen hypyn ohi ja menin itse jotenkin sekaisin, joten päätin ottaa hypyn väärään suuntaan ihan sen takia, ettei jäänyt mitään "kammoa" hyppyjä kohtaan. Hyvin hyppäsi viimeisen esteen, onneksi ei sattunut mitään pahempaa! Olisi pitänyt vain vedättää kunnolla koko loppusuora, mutta olimme jutelleet että ottaisin okserin huolellisesti. Kukan radan jälkeen kävelytin Sinttiä ja se kävi aika kuumana :D Hyvin pysyi kuitenkin lähdössä, kakkoshypylle kokosi hyvin, ja sen jälkeen tulikin kiire :D En ehtinyt muuri-hyppy jälkeen toisen hypyn pakkovalssiin joten otin hypyn niistolla ja sitten pyrin takaaleikkaamaan tuon kohdan jälkeen hyppy-kepit välissä. Käänsin liikaa kroppaa hypyn jälkeen ja Sintti hyppäsi keppien vieressä olleen pituuden väärin päin, tästä siis HYL. Loppurata sujui oikein hyvin, hyvät kontaktit A:lla ja keinulla, mutta varoin itse liikaa rengasta ja ehti kysellä "että mennäänkö". Loppusuora oli oikein mainio, irtosi ihan ok ja myös okseri onnistui kovasta vauhdista. Rata oli kokonaisuudessaan tosi hyvä, mutta minun ei pitäisi enää pelätä tuota rengasta. Jotenkin niistä 2-luokan parista törmäyksestä on jäänyt MINULLE rengaskammo :D Kukahan poistaisi ohjaajan rengaskammon??!! ;D Koiralla ei näyttäisi olevan hätää. Tämän radan jälkeen hain taas Caron matkaan ja vuorossa Sintin jäähdyttely + Caron lämmittely.
Caron lauantain viimeinen rata oli Anne Viitasen käsialaa, jossa oli kyllä tosi monta ansakohtaa ja pikkaisen mietitytti useampi kohta ennen rataantutustumista. Rataantutustumisessa sain jokaiseen kohtaan hyvän suunnitelmaan, eniten mietitytti puomi-putki -erottelu, jossa putken suu oli tosi paljon edempänä kuin puomin ylösmeno. Päätin, että menen puomin puolelta ja annan tilaa ylösmenolle + pistän vetoa ohjaukseen. Caro oli edelleen hyvällä fiiliksellä, vaikka kisapaikalla oli vierähtänyt se 12 tuntia ja paljon oli ollut odottelua. Nähtävästi lämmittelyt, jäähdyttelyt ja nesteytykset toimivat, kun väsymystä ei ollut havaittavissa. Häntä vain heilui ennen rataa. Ja radalla menimme taas sähäkästi eteenpäin. Alussa oli hyppy-rengas-90 käännös suoralle putkelle, joka syötti suoraan A:lle, mutta pitikin mennä takaakiertona putken vieressä ollut hyppy + siitä kepeille. Tämä toimi törkeän hyvin, tein putkijarrun, takaakierto+päällejuoksu -yhdistelmän ja ehdin vielä ohjata kepeille. Sen jälkeen fiilistelimme tuonne puomi-putki -erotteluun, mikä ei sitten onnistunut, eli putkeen sujahti. Puomin ylösmenolla oli varjo, joten en tiedä näkikö sitä yhtään. Mentiin hyvällä asenteella loppuun, hieno rata, vaikka HYL tulikin. Tämän jälkeen purimme "leirin" teltasta, ja Teija lähti häkkien kanssa jo Härmälän leirintäalueelle. Itse jäin vielä kävelemään koirien kanssa, ja leirintäalueella olin joskus puoli yhdentoista jälkeen. Koirille annoin ruoat, söimme ja istuskelimme vähän aikaa, mutta sitten oli pakko mennä suihkun kautta nukkumaan. Nukuin Teijan pakussa koirien kanssa, tytöt häkissä ja minä niiden vieressä patjalla. Ja hyvin nukutti, ei mitään ongelmaa :D
Sunnuntaiaamuna kello soi seitsemältä ja joskus yhdeksän aikaan olimme takaisin Teivon raviradalla. Jätimme koirat Teijan pakuun häkkeihin, sinne kävi hyvin viileä ilmavirta, päivästä oli tulossa aurinkoinen ja lämmin. Kävimme katsomassa hetken aikaa kilpailevien maksien joukkuerataa, ja sitten kävimme porukalla lämmittelemässä koiria. Meidän joukkueen nimi oli Tekokukat (näiden pentujen isän nimi on Deco ja äiskä Kukka, siitä nimi :D ), ja joukkueessa olivat äiti-Kukan ja Sintin lisäksi Likka ja Tankki. Meidän vuoro oli heti aamupäivällä, joten paljoa ei tarvinnut omaa vuoroa odotella. Teemu Linnan rata oli suhteellisen vauhdikas, ja muutama vaikea kohta oli siinä, muttei mitään ylitsepääsemätöntä. Meidän lähtöjärjestys oli: Likka, Sintti, Tankki ja Kukka. Minun piti alunperin ohjata Kukkaa, mutta edellispäivän radan perusteella oli parempi että Teija meni sen kanssa. Sen verran paljon Kukka oli omistajansa perään... Taina piteli Sinttiä, kun menin ottamaan sitä kakkoshypyn takaa. Sintti kävi tosi kuumana, kun näki Likan menevän rataa ja tulikin sitten kolmantena esteenä olleen pituuden ohi + hyppäsi sen väärään suuntaan kun yritin korjata kieltoa. Tästä siis tuli 10 sekuntia aikavirhettä. Loppurata meni kyllä tosi upeasti, haki kepit takaaleikkauksella, teki hyvät kontaktit, haki putken pimeän putken suun vaikka ohjaus oli vähintäänkin epämääräistä ja irtosi loppusuoran hyppy-suora putki-hyppyyn aivan mainiosti. Muillekin tuli pieniä virheitä, mutta lopputuloksissa olimme sijalla 5, joukkueen lopullinen aika oli 3:32,13. Tekokukille siis 5. sija kilpailevien maksien joukkueradalla, noin 50 joukkueen kisassa. WAU, HYVÄ ME!!! Kävimme joukkueradan jälkeen lenkillä porukalla, syömässä jäätelöä ja kiertelemässä kojuja. Muut lähtivät aikaisemmin pois, itse olin noin kahteen asti raviradalla. Kotimatkalla selailin tuloksia, ja silloin olivat vasta selvillä joukkueradan tulokset. Kylläpäs hymyilytti koko loppuillan se, miten hyvin Tekokukilla meni ja myös Caron Finnish Open -tulos :D Illalla kävimme vielä leppoisan lenkin, muuten tytöt nukkuivat tosi sikeästi :) Tämä on sitä parasta Agilityelämää!
3.7.2013
Metsälenkki ja tokottelut
Eilen lähdin heti töiden jälkeen lenkille tyttöjen kanssa, ja kiertelimme pitkin metsiä yli tunnin ajan. Tyypit olivat ihan innoissaan, kun metsässä oli kosteaa ja saivat mennä litsläts-lätäköissä, hassua, miten tuollainen on niistä niin ihanaa :D Lenkin jälkeen pyörähdin vain nopeasti sisällä, otin tokokamppeet mukaan ja menimme sitten "kotikentälle" tokoilemaan. Sintti sai aloittaa, kun ei meinaa maltti riittää siihen että katselisi muiden tokoilua hiljaa. Hipihiljaa on kyllä tehdessään, mutta kärsivällisyys ei riitä siinä vaiheessa kun joku muu tekee. Me, myself and I - pitää paikkansa Sintin suhteen ;D
Sintin kanssa aloitin ruudulla. Kävin taputtelemassa oikeaa kohtaan, ja oikeasta paikasta lensi lelu. Saisi upota syvemmälle ruutuun, mutta ei me olla tätä hirveästi tehty joten siihen nähden oikein hyvää menoa. Pitänee kaivella naksu jostain, että saisi vielä paremmin merkattua sitä oikeaa paikkaa. Luoksetulossa otin pari kertaa avoimen stopin palkalla, kun ole sitä tehnyt kokeen jälkeen. Jälkimmäinen stoppi oli järjettömän hyvä! Sitten tein lyhyen kierron kautta maahanmenoja, hyvin alkoi tarjota, aluksi oli hiukan epävarma, että mitä tässä pitää tehdä. Pikkuhiljaa tämä tästä rakentuu... Tasamaanouto puukapulalla ja metallisella, puista pyöräyttää suussaan, kun tulee sivulle, metallin kanssa on vähän sellainen humpatiheijaa. Metallin kanssa pitää tehdä pitoja, mutta hyvin hakee - vauhdilla, ei mitään epävarmuutta, pito vain paremmaksi. Teimme myös liikkeestä istumisen alkeita, tosin tuntui, että kolmannella toistolla tarjosi sitä jo itse. Tähän koiraan on selkeästi asennettu jonkinlainen tokomoottori, tykkää ja tarjoaa :D Tein myös seisomisia ja maahanmenoja. Aion pitää kaikki jätöt mukana treenissä, etteivät ne unohdu voi-luokan aikana. Ja loppuun tein AVO:n kaukot, ne olivat hienot! Miulla taitaa olla käsissä oikea TokoKoira, mahtavaa miten tuo Sintti tajuaa asiat ja tuo motivaatio, oijoijoi!
Carokin aloitti ruudulla, ensimmäisellä kerralla bongasi hyvin ja meni suoraan ruutuun + jäi seisomaan! Jee! Pikkaisen hakee liikaa oikean, etummaisen ruutumerkin taakse. Paikka siis on pikkaisen epävarma, muttei enää lähde liihottelemaan ihan minne sattuu. Tehtiin hetsausruutua lyhyeltä matkalta, että uppoaisi suoraan keskelle nopeasti, juostiin välillä kilpaa ruutuun yms. hauskaa. Metallinoudossa pari kisanomaista noutoa, hyvin haki laukalla, sitten otin vielä luovutuksia. Caro meinaa liikahtaa sivulle, kun tartun kapulaan. Nyt sanoin paikka-käskyn ennen kuin otin kapulasta kiinni, pitänee tehdä tällaisia vahvistavia juttuja. Luovutuspaikka oli ok. Luoksetulossa otin suoran luoksetulon, ei stoppeja, hyvin tuli luo ilman stoppien "ennakointia". Loppuun vielä vähän seuraamista ja kaukokäskyt, joissa palkka jokaisesta vaihdosta, teki kaikki vaihdot s-i -vaihdossa liikkui jonkin verran. Jumppaillaan siis näitä kotona lisää. Carollakin oli selvästi hyvä päivä :D Kiva, kun ei ollut ukkosta ilmassa ja treenin jälkeen Caro tuntui nukkuvan tosi syvää unta. Toivottavasti Caron stressitaso laskisi viikonlopun Agirotuun mennessä.
Ja lopuksi treenasin Vanin kanssa. Epäilen välillä sitä, että tuo on bordercollie :D Siis, välillä ei vaan tajua asioita ja nyt ei meinannut MILLÄÄN mennä ruutuun suoraan. Kävin merkkaamassa oikeaa paikkaa, mutta silti kaartaa ruutuun vasemman, etummaisen ruutumerkin takaa, ikään kuin tekisi jonkinlaista flänkkiä, mutta eihän tuo tajua sellaisesta mitään. Kokeilin sitten sitä, että kävin merkkaamassa ruudun oikean paikan ja jäin koiran ja ruudun välille. Kun annoin ruutu-käskyn, lähdin juoksemaan kohti ruutua ja "vein" Vanin oikeaan kohtaan ruudussa + palkkasin nopeasti. En tiedä, auttoiko tämä mitään, mutta pitää nyt saada ajettua siihen ajatusta että ruutuun saa mennä täysillä ja suoraan. Välillä ruudussa on ollut lelu, mutta tuntuu ettei se silloin ainakaan ajattele kunnolla mitä on tekemässä. Vanille tein myös maahanmenoja kiertojen kautta, muutaman toiston jälkeen oli havaittavissa jo jotain ajatustakin (= ei kyttää tai jää seisomaan) :D Otin myös seuraamista ja huomasin, että muutun Vanin kanssa seuraamisessa ihan oudoksi. Pelkään siis koko ajan, että se ottaa painetta ja häviää johonkin. Nyt pitää vain itse rentoutua, eikä pelätä virheitä. Ja eihän meillä ole edes mitään tavoitetta tokossa, joten mikä voisi ylipäätään pieleen?!!? Selkeästi Vanin vire on myös tokossa parantunut, eli ei paineistu niin kuin joskus aikaisemmin. Rohkeasti siis jatkossa! Liikkeestä istuminen toimi jälleen hyvin.
Treenin loppuun piilottelin vielä jokaiselle tunnarikapulan heinikkoon. Hyvin käyttivät nenään ja kapula palautui minulle. Tällä tavoin jatkan liikkeen opettamista Vanille ja Sintille.
Sintin kanssa aloitin ruudulla. Kävin taputtelemassa oikeaa kohtaan, ja oikeasta paikasta lensi lelu. Saisi upota syvemmälle ruutuun, mutta ei me olla tätä hirveästi tehty joten siihen nähden oikein hyvää menoa. Pitänee kaivella naksu jostain, että saisi vielä paremmin merkattua sitä oikeaa paikkaa. Luoksetulossa otin pari kertaa avoimen stopin palkalla, kun ole sitä tehnyt kokeen jälkeen. Jälkimmäinen stoppi oli järjettömän hyvä! Sitten tein lyhyen kierron kautta maahanmenoja, hyvin alkoi tarjota, aluksi oli hiukan epävarma, että mitä tässä pitää tehdä. Pikkuhiljaa tämä tästä rakentuu... Tasamaanouto puukapulalla ja metallisella, puista pyöräyttää suussaan, kun tulee sivulle, metallin kanssa on vähän sellainen humpatiheijaa. Metallin kanssa pitää tehdä pitoja, mutta hyvin hakee - vauhdilla, ei mitään epävarmuutta, pito vain paremmaksi. Teimme myös liikkeestä istumisen alkeita, tosin tuntui, että kolmannella toistolla tarjosi sitä jo itse. Tähän koiraan on selkeästi asennettu jonkinlainen tokomoottori, tykkää ja tarjoaa :D Tein myös seisomisia ja maahanmenoja. Aion pitää kaikki jätöt mukana treenissä, etteivät ne unohdu voi-luokan aikana. Ja loppuun tein AVO:n kaukot, ne olivat hienot! Miulla taitaa olla käsissä oikea TokoKoira, mahtavaa miten tuo Sintti tajuaa asiat ja tuo motivaatio, oijoijoi!
Carokin aloitti ruudulla, ensimmäisellä kerralla bongasi hyvin ja meni suoraan ruutuun + jäi seisomaan! Jee! Pikkaisen hakee liikaa oikean, etummaisen ruutumerkin taakse. Paikka siis on pikkaisen epävarma, muttei enää lähde liihottelemaan ihan minne sattuu. Tehtiin hetsausruutua lyhyeltä matkalta, että uppoaisi suoraan keskelle nopeasti, juostiin välillä kilpaa ruutuun yms. hauskaa. Metallinoudossa pari kisanomaista noutoa, hyvin haki laukalla, sitten otin vielä luovutuksia. Caro meinaa liikahtaa sivulle, kun tartun kapulaan. Nyt sanoin paikka-käskyn ennen kuin otin kapulasta kiinni, pitänee tehdä tällaisia vahvistavia juttuja. Luovutuspaikka oli ok. Luoksetulossa otin suoran luoksetulon, ei stoppeja, hyvin tuli luo ilman stoppien "ennakointia". Loppuun vielä vähän seuraamista ja kaukokäskyt, joissa palkka jokaisesta vaihdosta, teki kaikki vaihdot s-i -vaihdossa liikkui jonkin verran. Jumppaillaan siis näitä kotona lisää. Carollakin oli selvästi hyvä päivä :D Kiva, kun ei ollut ukkosta ilmassa ja treenin jälkeen Caro tuntui nukkuvan tosi syvää unta. Toivottavasti Caron stressitaso laskisi viikonlopun Agirotuun mennessä.
Ja lopuksi treenasin Vanin kanssa. Epäilen välillä sitä, että tuo on bordercollie :D Siis, välillä ei vaan tajua asioita ja nyt ei meinannut MILLÄÄN mennä ruutuun suoraan. Kävin merkkaamassa oikeaa paikkaa, mutta silti kaartaa ruutuun vasemman, etummaisen ruutumerkin takaa, ikään kuin tekisi jonkinlaista flänkkiä, mutta eihän tuo tajua sellaisesta mitään. Kokeilin sitten sitä, että kävin merkkaamassa ruudun oikean paikan ja jäin koiran ja ruudun välille. Kun annoin ruutu-käskyn, lähdin juoksemaan kohti ruutua ja "vein" Vanin oikeaan kohtaan ruudussa + palkkasin nopeasti. En tiedä, auttoiko tämä mitään, mutta pitää nyt saada ajettua siihen ajatusta että ruutuun saa mennä täysillä ja suoraan. Välillä ruudussa on ollut lelu, mutta tuntuu ettei se silloin ainakaan ajattele kunnolla mitä on tekemässä. Vanille tein myös maahanmenoja kiertojen kautta, muutaman toiston jälkeen oli havaittavissa jo jotain ajatustakin (= ei kyttää tai jää seisomaan) :D Otin myös seuraamista ja huomasin, että muutun Vanin kanssa seuraamisessa ihan oudoksi. Pelkään siis koko ajan, että se ottaa painetta ja häviää johonkin. Nyt pitää vain itse rentoutua, eikä pelätä virheitä. Ja eihän meillä ole edes mitään tavoitetta tokossa, joten mikä voisi ylipäätään pieleen?!!? Selkeästi Vanin vire on myös tokossa parantunut, eli ei paineistu niin kuin joskus aikaisemmin. Rohkeasti siis jatkossa! Liikkeestä istuminen toimi jälleen hyvin.
Treenin loppuun piilottelin vielä jokaiselle tunnarikapulan heinikkoon. Hyvin käyttivät nenään ja kapula palautui minulle. Tällä tavoin jatkan liikkeen opettamista Vanille ja Sintille.
2.7.2013
Rakas pieni kettutyttö 9-vuotta
Paljon onnea rakas pieni kettutyttö Caro!
Caro täytti eilen 9-vuotta, ja taas heräsivät ajatukset siitä, kuinka paljon ihania asioita kettu on tuonut minun elämään oman itsensä lisäksi - elämäntavan, ystävät, rakkaat harrastukset... Kiitos Caro, ja toivottavasti saamme humputella vielä pitkään yhteisiä polkuja. Tällainen ihanuus se oli, ja vallan ihana on edelleen :)
Caro täytti eilen 9-vuotta, ja taas heräsivät ajatukset siitä, kuinka paljon ihania asioita kettu on tuonut minun elämään oman itsensä lisäksi - elämäntavan, ystävät, rakkaat harrastukset... Kiitos Caro, ja toivottavasti saamme humputella vielä pitkään yhteisiä polkuja. Tällainen ihanuus se oli, ja vallan ihana on edelleen :)
Viikonloppu meni vähän erilaisissa merkeissä kuin normaalisti. Torstai-iltana saimme Teijan, Likan & Kukan yövieraiksi. Kävimme heittämässä pienen lenkin illasta, ja muuten meni ihan höpötellessä. Aamulla Teija ja koirat jatkoivat takaisin Somerolle paimentamaan. Oli mukava nähdä Teija - jatketaan juttua sitten Ylöjärvellä viikonloppuna!
Itse hain kaverin Riksun rautatieasemalta, sillä oli vuorossa pitkään ja hartaasti odotettu Rock the Beach -festari Hietsussa, ja tietenkin maailman paras bändi, eli 30 Seconds to Mars. Tytöillä kävi illalla lenkittäjä, Tuija, ja hän pistäytyi päivällä tutustumassa tyttöihin pienen kävelyn merkeissä. Illalla sain tekstarin, että olivat käyttäyneet hyvin ja olleet kiltisti. Ihana oli viettää aikaa ilman huolta koirista. Kiitokset Sannalle ja Tuijalle, että teitte tämän mahdolliseksi! :) Keikka oli aivan älyttömän hyvä, ja Jared on niiiiiiin kuuma - ei muuta sanottavaa ;D
Lauantaina rötkötimme sohvalla, ja nautimme, kun oli viileämpi keli. Carolla varsinkin on hiukan vaikeaa kuumalla ilmalla, ja ukkoskelit vielä pahentavat sen oloa :( Sunnuntaina heitin kaverin takaisin rautatieasemalla, ja poikkesimme samalla hallilla tekemässä pieniä juttuja. Sintin kanssa päällejuoksuja, A:n kontaktia, hypyn linjausta niin, ettei sukella putken väärään päähän, keppejä ja rengasta. Oli tosi kuuma ilma, joten teimme vain pari toistoa / juttu. Caron kanssa pätkiä, alussa sekoili jotain, mutta sitten alkoi yhteinen rytmi löytyä. Ihan jees menoa oli molempien kanssa, hiukan liian kuuma sää tosin...
Eilen illalla olivat vuorossa RimA:n treenit, ja teimme Agirodun Open Class -rataa. Piirros löytyy esimerkiksi Agirodun nettisivuilta. Meille haastavin kohta oli puomin jälkeinen vienti hypylle, tein puomin jälkeen persjätön, ja jos käänsin liikaa kroppaa haltuunotossa (ei tarvitsisi aina kääntää yläkroppaa, jos katsoo koiraa...) niin Sintti hyppäsi tuon 7 hypyn. Tämä kohta pelitti hyvällä haltuunotolla ja sillä että käänsin vain hiukan päätä katsoessani koiraa. Täytyy tehdä kyllä nyt noita hyppyjen + putkien ohituksia Niinun ohjeiden mukaan, vähän turhan herkästi hakee sivuttaissuunnassa esteitä, jos niille ei ole tarkoitus mennä. A:lla sain sen verran etumatkaa, ettei tarvinnut tehdä kohtaa vedolla, vaan pystyin edestä ohjaamaan putken kauimmaiseen päähän. Treenissä oli ehkä vielä vaikeammin tuo putki kuin tuossa ratapiirroksessa. Kepeillä meni ensin kolmanteen väliin, kun rynnin liikaa. Linjasin jo ennen 15 hyppyä, ja laitoin Sintin hakemaan itsenäisesti keppiä. Ja WAU, se toimi, tuli kiire ottaa kepeillä koira kiinni :D Kerran tuli keppien toiseksi viimeisestä välistä. Tosi hyvää menoa oli kyllä, nuo pari kohtaa olivat vaikeimmat. Lisäksi kerran lähti A:lta ennen lupaa, otti kyllä hienon stopin, ja yksi rima tuli jossain kohtaa alas. Puomille on tullut ihan törkeästi vauhtia, en pysy millään perässä - onneksi Sintti odottelee siellä lopussa :D Caronkin kanssa minun piti tehdä treeni, mutta rupesi ukkostamaan eikä se halunnut enää olla pihalla, kiskoi vain autolle :( Ehdin käydä jäähdyttelylenkin ennen kuin rupesi satamaan ihan älyttämästi (Caro jäi autoon odottamaan). Ja yölläkin ukkosti, heräsin kerran ikkunoiden helähtämiseen ja Caroa piti houkutella saunan lauteiden alta aamulenkille. Inhottavaa, kun toista pelottaa noin, saisivat nämä ukkoset loppua jo!
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)