5.1.2017

Rauhallinen vuodenvaihde

Nyt on uusi vuosi toivotettu tervetulleeksi rauhallisissa merkeissä. Perjantaina ajelimme Leppävirralle porukoiden luokse paukkeita karkuun, kun viime vuonna uusivuosi aiheutti Carolle jonkin verran stressiä ilotulitteiden vuoksi. Tänä vuonna ei onneksi paukkeita kuulunut lainkaan sen jälkeen, kun ilotulitteet tulivat myyntiin ja se oli todella positiivinen asia. Aiempina vuosina paukuttelu on alkanut jo päiviä aiemmin ennen uuttavuotta ja Caro on joutunut pelkäämään useamman päivän ajan. Nyt perjantainakin töiden jälkeen käytiin vielä pienellä lenkillä ennen lähtöä Leppävirralle ja silloinkaan ei vielä paukkunut. Näin ollen Caro sai olla aivan rauhassa lauantaina, sillä maalla ei paukahduksia kuulunut ja mummeli sai lenkkeillä ja nukkua ilman pelkoa paukkeista - aivan loistavaa! Sunnuntaina nautittiin jäällä lenkkeilystä, kun mentiin pidempi lenkki rantoja pitkin. Jään pinnalla oli pitävä lumikerros, joka ei upottanut joten tytöt saivat viiletellä menemään :) Mukana menossa oli myös veljen Nekku-koira.

Maanantaina puolestaan korkkasimme Sintin kanssa treenikauden ja piiiiiitkästä aikaa lähdimme käymään rally-tokotreeneissä. Jätin Caron ja Vanin kotiin, joten Sintti sai spesiaaliaikaa. Treeneissä mukana oli Annan kolmen koiran kanssa, joten saatiin vedettyä napakat treenit. Treenissä mukana olivat seuraavat kyltit:

64 liikkeestä seiso kierrä koira - tämä sujui oikein hyvin, ei mitään ongelmia, hyvin vahvistaa tämä liike myös tokon jääviä liikkeitä
68 puolenvaihto jalkojen välistä - aiemmin olen itse häseltänyt tämän liikkeen kanssa, mutta nyt kun pysyin rauhallisena niin Sintti teki oikein loistavan puolenvaihdon ja pysyi sen jälkeen myös oikealla puolella!
74 koira eteen vasemmalta oikealle istu - oikealta eteen tulemista pitää treenata, Sintti jää vinoon, ensimmäisellä kerralla kiersi hyvin selän takaa mutta toisella yrityksellä olin jälleen liian kiireinen ja Sintti esitteli kaikki variaatiot siitä miten liikettä ei kuulu tehdä :D Mukana oli mm. yritys pujotella jalkojen välistä... Tämän sähellyksen jälkeen rauhoitin tilanteen ja käännyin hiukan vinoon jolloin oli helpompi ohjata Sintti oikealle puolelle perusasentoon.
65 molemmat oikeaan täyskäännös - tässä ei ollut ongelmia, agilityn vanhoista opeista on selkeästi hyötyä kun Sintti lähtee käsiohjauksella kääntymään.
88 liikkeestä istu jätä koira - ekalla kerralla istui hienosti, toisella yrityksellä jäi seisomaan. Seuraamisesta istumista siis treenattava edelleen!
90 liikkeessä kutsu koira - hyvin tuli seuruuseen!
85 koira eteen seisten koira peruuttaa eteenpäin - tätä liikettä pitää treenata ihan pieninä palasina, ensinnäkin on treenattava sitä, että eteen voi tulla ilman istumista ja itse peruuttamista on treenattava ihan älyttömän paljon. Muutaman askeleen pakituksia saatiin aikaiseksi, mutta työtä tämä vaatii.

Kiva treeni oli kaiken kaikkiaan ja oli mukava päästä treenailemaan kaikkien omien sairastelujen jälkeen :) Ja Sintti oli niiiiiiin innoissaan, kun pääsi töihin!

Maanantaiaamuna kävin viemässä myös Caron pissanäytteen eläinlääkärille. Tuloksia lupailtiin kahdessa vuorokaudessa mutta soittoa eläinlääkäriltä ei ole vielä tullut. Sintti sai puolestaan keskiviikkoiltana kolmannen Cartrophen-pistoksen, yksi vielä viikon päästä.

Pakkanen paukkuu Jyväskylässä, mutta ihana on samalla nähdä myös aurinkoa! Tule jo kesä!

 

30.12.2016

Uutta vuotta kohden

Näin sitä mennään vuoden 2016 toiseksi viimeistä päivää. Kovin on ollut jälleen hiljaista blogin kirjoittamisen suhteen, mutta se ei tarkoita etteikö mitään olisi tehty vuoden aikana ;) Meillä on ollut rally-tokon täyteinen vuosi ja olen todella onnellinen ja etuoikeutettu siitä, että sain kisata tänä vuonna kaikkien kolmen kanssa ja oppia uusia asioita rally-tokossa. Täytyy myöntää, että treenaaminen tai kisaaminen ei ole se tärkein asia vaan yhdessä rennolla otteella tekeminen.

Tässä vielä meidän tämän vuoden joulukortti, hiukan tulee myöhässä mutta haitanneeko tuo mittään ;)


Mukavaa vuodenvaihdetta kaikille ja onnea vuoteen 2017!

***

Caron kanssa kisattiin rally-tokossa kolme kertaa virallisessa kokeessa ja kaikista niistä tulivat hyväksytyt tulokset todella hienoilla pisteillä:

12.3.2016 Jyväskylä, 93/100 p., ALO HYV (video: https://youtu.be/oxUjqhKoYsk)
11.6.2016 Jyväskylä 100/100 p., 1. sija, ALO HYV (video: https://youtu.be/_U7RiuKtJkk)
17.9.2016 Jyväskylä 100/100 p., jaettu 1. sija, ALO HYV, RTK1

Caron nimen eteen voi siis laittaa nyt myös RTK1-tunnuksen, supermummeli! 

Caro on voinut hyvin ja humpsuttanut menemään omalla tyylillään. Sisällä nauttii nukkumisesta ja kerjää ruokaa aina kuin mahdollista. Hieman menoa tosin varjostaa se, että käytin Caron vanhuustarkastuksessa ja ke 28.12. otetuissa verinäytteissä AFOS-arvo oli korkea (myös punasoluarvot melko korkeat). Periaatteessa Cushingin tauti (lisämunuaisen kuorikerroksen liikatoiminta, elimistö tuottaa liikaa kortisolia) on mahdollinen. Carolla juominen on ehkä hiukan lisääntynyt ja ruokahalu on suuri, mutta muita selkeitä oireita ei ole ja Caro on ikäisekseen todella hyvässä kunnossa. Otamme seuraavaksi Carolta pissanäytteen, josta näkee virtsan kortisoli-kreatiniinin suhteen ja sen tuloksen myötä tutkitaan tarkemmin, mikäli on tarve. Katsellaan siis, mitä pissanäytteestä selviää. Tärkeintä on, että mummeli voi tällä hetkellä oikein hyvin ja jos jotain löytyy niin voidaan reagoida siihen nopeasti.

***

Vaninkin kanssa uskaltauduin tänä vuonna todella pitkän ajan jälkeen kisakehiin ja huomata, että se oli paljon rennompi rally-tokokokeissa kuin aikanaan tokokokeissa. Pikkaisen Vania meinaa kyllä jännittää kokeissa ja pistemenetyksiä tulee, kun se menee aavistuksen "koomailun" puolelle. Mutta on ollut ilo huomata, että Vani tekee hommia häntä ylhäällä eikä paineistu liiaksi. Avoimen luokan korkkauksesta en vielä ole ihan varma, katsotaan, miltä treenit alkavat näyttää :) Vanikin sai RTK1:n suoralla tulosputkella ja oikein hienoilla pisteillä:

11.6.2016 Jyväskylä 93/100 p., ALO HYV (video: https://youtu.be/TnoXzmLn4tQ)
3.7.2016 Laukaa 95/100 p., ALO HYV
17.9.2016 Jyväskylä 95/100 p., ALO HYV, RTK1 (video: https://youtu.be/rv0pkAKLKy8)

Vanikin kävi viime viikolla vanhuustarkastuksessa ja kaiken kaikkiaan oli ikäisekseen hyvässä kunnossa. Yhtä jalassa olevaa pattia, ilmeisesti rasvapatti, seuraillaan ja otetaan siitä ohutneulanäyte mikäli lähtee kasvamaan. Verinäytteissä ei mitään hälyttävää ollut, valkosoluarvot olivat hiukan matalalla mutta joillekin koirille se voi kuulemma olla tyypillistä ja kun muita oireita ei ole (ja kaikki muut arvot ok) niin ei tarvitse olla huolissaan. 

***

Sintti kävi Caron ja Vanin ohella myös eläinlääkärissä, ja otin sille nyt Cartophen-pistossarjan. Sen verran liukasta on ulkona ja sille jalalle, jossa Sintillä on vanha lonkan nivelside- ja rustovaurio on hyvä saada "tukea" Cartophenistä. Ensimmäisen pistoksen Sintti sai 21.12. ja toisen 28.12., vielä kaksi tulee viikon välein eli 4.1. ja 11.1. Tämän puolesta Sintti on alkuvuoden kisatauolla ja yritämme treenailla sekä rally-tokoa että tokoa. Marraskuun jälkeen emme ole päässeet treenailemaan, kun ensin oltiin reissussa Thaimaassa ja sen jälkeen alkoi sairastelukierre, joka on jatkunut tähän saakka. Sintti on voinut mielestäni hyvin ja lihaskunnoltaan se on ok. Fyssarin käsittelyssä tosin aina todetaan, että oikea lonkka on löysempi sen vamman takia. 

Sintillä oli suhteellisen vauhdikas vuosi ja pitkästä aikaa treenasimme säännöllisesti. Kesällä uskaltauduimme tokon SM-kisojen joukkueeseen (23.7.), ja korkkasimme sen myötä VOI-luokan. Treeniaika ei ihan riittänyt siihen, että olisimme saaneet ns. paketin kasaan ja ne epävarmimmat liikkeet nollaantuivat. Oma jännitys oli ihan älytön, kun jännitin sekä uusia liikkeitä, ensimmäistä kertaa VOI-kehässä olemista uusilla säännöillä, SM-kisatilannetta että tokokehässä olemista piiiiitkästä aikaa. Tuo jännitys siirtyi osittain Sinttiinkin ja ensimmäisessä setissä nollattiin useampi liike. Toisessa kehässä oltiin jo vähän rennompia, mutta tulos jäi saamatta ja pisteitä kertyi vain 159,8333. Pisterivihän oli:

Paikalla makaaminen: 9,5
Seuraaminen: 8
Seisominen/istuminen/maahanmeno seuraamisen yhteydessä: 7,5
Luoksetulo: 7
Ruutu: 0 (etutassut jäivät ruudun etuosassa ruutunauhan päälle)
Ohjattu noutaminen: 9
Tunnistusnouto: 0 (toi väärän, ei haistellut kunnolla)
Kauko-ohjaus: 5
Metallinouto: 0 (palautus esteen ohi, heitin kapulan vinoon)
Kokonaisvaikutus: 9,666

Tuon kokeen jälkeen iski olo, ettei osata mitään ja tokomotivaatio hävisi jälleen. Nyt osaan jo suhtautua paremmin tuohon ja treeni-into nostelee vähän päätään. Täytyisi vain ilmoittaa Sintti johonkin kevään kokeeseen, jolloin suurimmalla todennäköisyydellä alkaisin myös treenata ;) Sintin kanssa osallistuttiin viime vuonna kaksi kertaa Oili Huotarin tokokoulutukseen ja niissä paneuduimme pääasiassa seuruuseen, ruutuun ja kaukokäskyihin. Todella hyviä vinkkejä ja treeni-ideoita jäi noista koulutuksista "käteen" ja tuntuipa Oili tykkäävän Sintin tavasta tehdä töitä :)

Sintti keräsi vuoden aikana rally-tokossa RTK1:n ja RTK2:n todella hienoilla pisteillä ja suoralla tulosputkella:

12.3.2016 Jyväskylä 100/100 p., 2. sija, ALO HYV (video: https://youtu.be/xicXT2MQjwE)
11.6.2016 Jyväskylä 98/100 p., ALO HYV (video: https://youtu.be/XR7GHAP2OUs)
11.6.2016 Jyväskylä 99/100 p., 3. sija, ALO HYV, RTK1 (video: https://youtu.be/0pw5YQs_RQM)

3.7.2016 Laukaa 100/100 p., 1. sija, AVO HYV
17.9.2016 Jyväskylä 84/100 p., AVO HYV (video: https://youtu.be/5LlVZq7XPDQ)
24.9.2016 Jyväskylä 99/100 p., 1. sija, AVO HYV, RTK2

Hieman olemme Sintin kanssa aloitelleet jo rally-tokon VOI-luokkaa, mutta meinaa olla se oikealla seuraaminen hieman kinkkisempi juttu :D Haasteita siis riittää, että saataisiin tokossa VOI-luokan kaikki liikkeet kuntoon ja rally-tokossa myöskin VOI-luokan uudet liikkeet haltuun. Mutta eiköhän kaikki ole tehtävissä, onhan se Sintti vaan sellainen supersittiäinen!

1.7.2016

Caro 12 vuotta!

Caro täyttää tänään 12 vuotta < 3 Aika on mennyt niin nopeasti, vastahan se oli pieni vielä. Mummeli porskuttaa edelleen hyvin päivästä toiseen, ja olenkin kiitollinen jokaisesta hetkestä, jonka saan ketun kanssa viettää. Kropassa alkaa näkyä vanhuuden tuomaa jäykkyyttä, mutta ei mitään sen ihmeellisempää. Ja mummelin mielestä maailman parhaita asioita ovat syöminen ja nukkuminen :) Paljon onnea rakas Caro!

 

18.9.2015

Sintti 5 vuotta ja rallytokon aloittelua

Hengissä ollaan edelleen, vaikka taas päivitystauko venyi aiottua pidemmäksi. Nyt en lupaa mitään seuraavasta päivityksestä, kun tuntuu ettei aikaa kirjoitteluun jää. Yritys on kuitenkin pitää blogia edes jollain tasolla elossa. Tiina otti elokuun lopussa jälleen aivan ihania kuvia tytöistä ja ne löytyvät täältä - kiitos Tiina!


Sintti täytti eilen (17.9.) 5 vuotta - ihan älytöntä, miten nopeasti aika on mennyt. Minun Sintti-Maaria Decon tytär Kukkanen, maailman paras sittiäinen ja hypno-Sintti. Karvaa sinttiäinen on pudottanut urakalla ja kaulurista on jäljellä mallia kapinen kettu, mutta eiköhän se turkki ala taas pikkuhiljaa tulla takaisin. Fyssarilla pitäisi käydä tsekkaamassa kropan tilanne, mutta ei siinä ole tuntunut lähes jokapäivissä venyttelyssä mitään ihmeellistä. Intoa Sintissä on enemmän kuin tarpeeksi ja pikkuhiljaa aloitellaan tokon treenaamista kohti VOI-luokkaa.



Caro täytti puolestaan 11 vuotta heinäkuussa (1.7.) Aikamoinen menijä se edelleen on, mutta joissain asioissa näkyy myös että mummelilla on ikää. Agilityä käytiin tekemässä jäähyväisradan verran Jatpailuissa ja hienosti kulki edelleen kettunen, mutta nyt on aika jättää agility nuoremmille menijöille. Kiitos Caro kaikista näistä vuosista, 10 vuotta ehdimme yhdessä agilityä harrastaa ja paljon olen oppinut matkan varrella niin ihmisenä kuin ohjaajana ja toivon että matkamme yhdessä jatkuu vielä pitkään. 



Vanikin täytti 9 vuotta toukokuussa (20.5.) ja se on kyllä keskittynyt normaaliin tapaan kaikkeen rötväämiseen. Kaikki tehdään täysillä eikä haittaa vaikka rapatessa roiskuu. Yksi kynsi jouduttiin poistamaan kesäkuussa, mutta se parantui aika nopeasti. Loppukesästä iski myös valeraskaus, mutta se meni onneksi suhteellisen nopeasti ohi. 

Aloitin JATin ALO/AVO rallytokoryhmässä ja nyt on takana kaksi kertaa treeniä koiran kanssa. Vanin ilmoitin ryhmään, mutta vaihtelen koiraa aina treenin mukaan. Ensimmäisellä kerralla oli Sintti mukana ja Vani toisella, Caron kanssa puolestaan treenasin tällä viikolla varsinaisen treenin jälkeen itsenäisesti. Tällä hetkellä tuntuu tosi mukavalta lajilta tuo rallytoko ja tyttöjen perusosaaminen (seuruu, käännökset, istumiset, maahanmenot yms.) ovat sen verran kunnossa että ollaan tehty myös jotain AVO-kylttejäkin lisäksi. Vaikein asia on tällä hetkellä kaikkien kanssa seuraamisesta eteen tulo, meinaavat vääntää itseään vinoon ym. Tuota ei ole harjoiteltu, joten itsenäiseen treeniin on tuo laitettava. Vanin kanssa pitäisi löytyä hiukan enemmän malttia, mutta toisaalta - tykkään siitä, että intoa ja motivaatiota riittää.

Rallytokon myötä myös innostus tokoilua kohtaan tuntuu nousevan. Caron ja Vanin kanssa tuskin tulen opettelemaan VOI-luokan liikkeitä, ne saavat keskittyä rallytokoon. Sintin kanssa olen muistellut vähän jättäviä liikkeitä ja harjoitellut perusasentoon tuloa ohjaajan takaa kiertäen. Tunnari ja kaukot pitäisi oikeasti ottaa työn alle, kun aika monet muut palaset ovat kunnossa. Mutta hiljalleen...

Agilityssä on meneillään sellainen vaihe, etten ottanut tälle jaksolle ryhmäpaikkaa vaan itsenäisen treenioikeuden. Ipi rupesi oireilemaan kesän alussa treeneissä eikä sen kanssa voinut jatkaa harrastamista. Kouluttamista jatkan tässä myöhemmin syksyllä, eli tällä hetkellä on hiljaiseloa agilityn suhteen. Tosin, pääsin ohjaamaan JATin piirinmestaruuskisoihin Sintin Tankki-siskoa ja tehtiin todella hienoja vetoja, tässä video radoista

Hyvää ja kaunista syksyä kaikille blogimme lukijoille!


20.4.2015

Hengissä ollaan!

Voihan apua! Kauhean pitkä päivitysväli ollut tässä välissä, yli seitsemän kuukautta. Paljon on ehtinyt tässä välissä tapahtua niin koiramaisia kuin ei-koiramaisiakin juttuja. Hirveästi ei olla kuitenkaan kisattu ja esimerkiksi tokotreenit ovat olleet motivaatiopulan takia ihan nollassa (pakko myöntää!). 

Josko aloittaisi agilitystä... Ipin kanssa ollaan kisattu 14 starttia sitten syyskuun alun, nippu hylkyjä ja kolme vitosta, eli nollatkin ovat olleet lähellä. Kisoissa ollaan saatu todella hyviä (pitkiäkin) pätkiä onnistumaan ja välillä on ollut jonkin verran säätöä. Treeneissä pääsääntöisesti mennään jopa törkyhyvin ja Ipi on mennyt sekä teknisesti että henkisesti hyvin eteenpäin, tekee mun kanssa hommia täysillä eikä ota enää ulkopuolisia häiriöitä. Tämän vuoden puolella ei olla kisattu kuin kolme starttia, mutta meno on ollut kyllä hyvää. Tänä viikonloppuna mennään tekemään JATin kisoihin pari starttia :)

Caro kisasi loppuvuodesta vain kolme starttia, joista yksi nolla, vitonen ja HYL. Mummeli kulki todella hyvin ja vauhdikkaasti noilla radoilla - kunnon mummoenergiaa! Vuodenvaihteen jälkeen käytin Caron fyssarilla ja kropassa oli jonkin verran jumeja, ja fyssari oli sitä mieltä, että kannattaa harkita treenien ja kisaamisen lopettamista. Päätin sen jälkeen, että eiköhän me olla Caron kanssa saavutettu kaikki mitä voidaan agilityssä ja tärkeintä on että kettunen saa jää terveenä ansaitulle eläkkeelle. En ole siis tämän vuoden puolella treenannut tai kisannut Caron kanssa. Vanikin kävi Caron kanssa samaan aikaan fyssarilla ja jotain pientä outoutta kropassa on. Toisaalta, kun emme tee enää mitään fyysisesti kauhean raskasta niin olen päättänyt, etten ota asiasta stressiä. Katsellaan.

Tokossa on tosiaan ollut motivaatio-ongelmia eikä olla tehty sitä oikeastaan yhtään. Vapun jälkeen ollaan menossa Flowerfellow-kasvattitapaamiseen, missä on luvassa Lentsun tokokoulutusta. Josko sieltä sitten se kipinä taas löytyisi :)

Sintti on pysynyt hyvässä kunnossa, vuodenvaihteessa käytiin fyssarilla ja saatiin kehuja siitä, että oltiin tehty jumppia ja venyttelyjä huolella. Nyt tässä on taas ollut pieni suvantovaihte jumppailun suhteen (venyttelyt tehdään miltei päivittäin), mutta otan kyllä taas jumppien suhteen niskasta kiinni itseäni. Pikkaisen nuo liukkaat kelit tuntuivat aiheuttavan kireyksiä Sintin kroppaan, mutta olen saanut sen hieronnalla ja venyttelyillä pysymään suhteellisen vetreänä.

Tällä hetkellä olen siis treenannut vain agia Ipin kanssa ja nuo omat ovat olleet pääasiassa lenkkikavereina. Sintti tosin vihjailee hyvinkin selvästi, että voisi ruveta jo kunnolla hommiin ja se on kyllä tavoitteena ;) Onneksi kesä tulee ja sen myötä yleensä myös tokoinnostus nousee! Tällaiset pikakuulumiset siis tähän väliin, yritän lähipäivinä laittaa videolinkkejä meidän kisaradoista yms.

8.9.2014

Me tehtiin se - Carolle eka VOI1-tulos!!!!

Otsikko kertoo kaiken :D Pitkään ollaan tahkottu VOI-luokkaa, itse asiassa nyt oli vuorossa 20. VOI-luokan koe. Ja nyt se tuli, ykköstulos! Ehdin jopa perua kertaalleen tämän koepaikan, kun ajattelin ettei Caro jaksa viikon sisällä kahta tokokoetta. Viime viikon maanantaina tuli kuitenkin kokeeseen peruutuspaikka ja päätin ottaa sen sitten vastaan päivän pähkäilyn jälkeen. Ja kannatti ottaa, kiitos Jenny! :) Ajattelin, että tuskinpa tuohon kokeeseen osallistumisesta mitään haittaakaan olisi (eikä näemmä ollut).

Mentiin Caron kanssa koepaikalle lauantaina (6.9.) noin klo 11 maissa, kävin ilmoittautumassa ja heitettiin tyttöjen kanssa pieni kävely. EVL-kehä päättyi ajoissa, ja loppupeleissä meinasin sitten myöhästyä paikkamakuusta, kun lähdin viime hetkillä hakemaan numerolappua autolta. Sain vähän noottia tuomariltakin... Paikkamakuussa ei ollut mitään ongelmia, joten siitä pisteitä 10. 

Meidän vuoro oli toisena niin kävin paikkamakuun jälkeen pikaisesti autolla, palkkasin Caron paikkamakuusta ja sitten hölkkäiltiin takaisin kentälle. Otin vähän seuraamista ja palkkasin siitä. Caro oli hyvällä fiiliksellä kehään mentäessä ja vire pysyi mainiona koko suorituksen ajan. Ensimmäisenä liikkeenä oli luoksetulo, jossa seisomiseen annoin käskyn vähän myöhään ja maahanmenossa Caro hiljensi vauhtia muttei kuitenkaan pysähtynyt, minulta livahti lisäkäskykin siihen muttei se auttanut, luoksetulosta pisteitä 6. Onneksi tuomari oli tässä kohtaa armollinen,  Tämän jälkeen ruutu, jonka Caro bongasi tosi hienosti, meni aika lähelle oikean puolen ruutunauhaan, mutta nyt hyvä maahanmeno. Videolta näkyy, että ennakoi hiukan ruudusta lähtöä, tästä huolimatta liikkeestä täysi 10. Liikkeestä istuminen sujui varmalla otteella, siitäkin 10. Kaukokäskyissä todella hienot istu-seiso-maahan-seiso -vaihdot, sitten veti väärällä tekniikalla seiso-istu -vaihdon, jossa liikkui jonkin verran. Mutta hienoimmat kaukot varmaan evö ja ansaitusti pisteitä 9. Seuraamisessa väljyyttä käännöksissä ja tiiviimpi saisi olla muutenkin, mutta pisteitä 9,5. Tunnarissa pakka sitten levähti kokonaan, en tiedä, mistä johtui mutta mielentila oli väärä ja Caro sinkosi liikkurin ja tuomarin luo. Lopulta sain sen menemään kapuloille, muttei haistellut kunnolla ja toi väärän, pisteitä siis 0. Tässä vaiheessa tuli sellainen voihan paska -fiilis, ei mitään mahdollisuuksia enää ykköseen. Tsempillä kuitenkin loppuun saakka, metallinouto oli tosi hieno, pikkaisen liikkui luovutuksessa, pisteitä 10. Hyppynouto aivan mainio, täyden 10 suoritus sekin. Kokonaisvaikutuksesta saatiin 9.

Juoksin kehän jälkeen nopeasti autolle palkkaamaan Caron, sillä oli tosi hyvä fiilis. Itseä harmitti vietävästi tuo tunnarin nollaus, mutta muuten koe oli oikein hieno. Kun mentiin takaisin kentällä, Tiina tuli sanomaan että se oli ykkönen. En meinannut uskoa ollenkaan, mutta ei se Tiina narrannut. Pisteitä kertyi 257 ja siis meidän ensimmäinen VOI1-tulos - jeeeeeeee!!!!! Piti käydä tirauttamassa parit helpotuksen kyyneleet kentän toisella laidalla :D Meidän ykköstulos oli ainoa voittajassa, joten sijoitus oli 1./4. Neljä vuotta me on nyt tahkottu voittajaa, 20. koetta ja vihdoinkin se ykköstulos tuli. Voin sanoa, että helpotus ja ilo oli suuri. Suurin kiitos kuuluu nyt Tiinalle, joka on potkinut meidät oikeasti treenaamaan ja jaksanut pähkäillä mun kanssa ongelmakohtia ja sitä miten ne ratkaistaan. Kiitos Tiina!!! Samoin kiitokset menevät myös Marikalle, meidän henkiselle "etätuelle" ;) sekä muille treenikavereille :) 

Täältä löytyy video kokeesta, kiitos Tiinalle ja Annalle kuvaamisesta!

Ja päivän ykköstahkoajat kokeen jälkeen. Vasemmalta oikealle Minttu (ALO1), Nemo (AVO1), Piika (AVO1), Caro (VOI1), Nala (EVL1) ja Nelli (EVL1). Caro näyttää oikein "innokkaalta" :D



4.9.2014

Hyvää fiilistä!

Elokuukin tuli ja meni, yhtään päivitystä en näemmä ehtinyt tehdä. Otsikko kertoo kyllä kaiken, jotenkin on hirrrveen hyvä fiilis, vaikkei kaikki menekään ihan putkeen aina :D Käydään elokuu pikakatsauksella läpi...

---

Caro osallistui Muuramen tokokokeeseen 6.8. Yli 30 asteen helle ja lentelevät öttiäiset eivät olleet hyvä juttu, joten nollattiin kolme liikettä ja meinasi jopa pieni tokomasis iskeä. Masis kesti ehkä pari päivää ja sitten ilmoitin Caron jo heti seuraavaan kokeeseen, sinnikkyys palkitaan joskus - näin uskon :D 

Tokoa ollaan kyllä treenattu ahkerasti. Parhaimmillaan on tainnut olla ainakin neljä treeniä viikossa :) Onneksi on olemassa Tiina, joka potkii persiille ja "pakottaa" meidät treeneihin vaikka väsyttäisi, paleltaisi, päätä särkisi, vituttaisi (joo, sitäkin tapahtuu hetkittäin) jajaja. Ja oikeesti, se treenaaminen on auttanut. Caron tunnari on kehittynyt huimasti eteenpäin, luoksetulo on tosi hyvä ja ruudunkin bongaus paranee koko ajan. Ihmeellistä :D Seuraaminen vaatii seuraavaksi erityistä panostusta ja kaukoja pitää jumpata. Sintille olen aloitellut tässä viime päivinä tunnarin opettamista, eli metsässä olen piilottanut kepin risujen joukkoon. Hyvin tuntuu aukaisevan nenän, kepin pureskeluun pitää ehken puuttua :) Vanikin on höpötellyt jotain juttuja treeneissä, yritetään opettaa sille ruutua. Ei meinaa blondi tajuta, mutta ehkä joku pieni kehitys on siinäkin tapahtunut.

Caron kanssa käytiin myös viime viikonloppuna tokokokeessa, eli 30.8. oli vuorossa Laukaan koe, tuomarina toimi Marko Puranen. Ja voi, miten hienoa työtä me tehtiin! Yksi pieni työtapaturma vei ykköstuloksen, mutta se ei harmita yhtään :D VOI-luokan koiria oli 7 ja meidän vuoron viimeisenä. Paikkamakuussa oltiin jälkimmäisessä ryhmässä, Caron paikka reunimmaisena. Nyt malttoi hyvin istua perusasennossa eikä valunut maahan valmis-käskyn jälkeen. Makasi samassa asennossa, kun palasin piilolta ja hieno perusasento (Muuramen kokeessa lösähti maahan ennen käskyä eikä noussut sieltä ylös kuin lisäkäskyllä). Ansaitusti siis paikkamakuusta 10. Vein tämän jälkeen Caron autoon ja otin sieltä pois vasta, kun meitä edeltävä koira aloitti. Liikejärjestystä ei oltu sekoitettu ja koko setti tehtiin putkeen. 

(Pisteet tulevat nyt jostain "välimuistista", eli voi olla virheitä...) Seuraamisessa piti kontaktin nätisti, siirtymissä tahmailua ja väljyyttä paikassa, pisteitä 7. Liikkeestä istumisessä taisi olla vähän löysä seuraamisessa, siitä 9,5. Luoksetulosta täysi 10, ansaitusti! Ruudun bongasi tosi hienosti ja karkasi "käsistä", onneksi en ollut sanonut valmis-käskyä. Upposi hyvin ruutuun, mutta tarvitsi lisäkäskyn maahanmenoon, loppuosassa hiukan väljyyttä, pisteitä 8. Hyppynoudossa saalisti kapulaa, pisteitä joko 8 tai 8,5. Metallissa nosti kapulan hyvin, mutta pudotti matkalla. Toi ilman lisäkäskyä minulle, luovutuksessa liikku taaksepäin, pisteitä 7. Tunnari jännitti eniten, mutta meni nätisti kapuloille, liikautti hiukan väärää, mutta korjasi ja toi oman. Tuomari arpoi hetken aikaa, että oliko nostanut väärän, mutta antoi pisteitä 8. Hienoa! :) Kaukokäskyissä tarvitsisi yhden lisäkäskyn s-m vaihtoon, eteni aika paljon ja loppuperusasentoon lisäkäsky. Pisteitä 0. Voihan kääks! Tuomari harmitteli, ettei voinut antaa vitosta, ilman tuota loppuperusasennon lisäkäskyä olisimme sen saaneet. 

Pisteitä kertyi 238,5, VOI2, eli sillä vitosella olisi pisteitä tullut 258,5, ykköstuloksen verran. Mutta ei tosiaan voi harmitella, tuli niin paljon hienoja onnistumisia kokeeseen ja tämä todella loi toivoa siitä ykköstuloksesta :D Voitimme VOI-luokan tällä tuloksella, jee!!! :) Ja seuraava koekin on jo ihan nurkan takana odottamassa ;)

---

Sintin jalka tuntuu parantuvan hyvin. Mitään rankkaa lenkkeilyä ei ole tehty, metsäpoluilla rauhallista kävelyä ja ravia. Viimeisimmän Cartrophen-piikin pistin 10.8. ja huomenna saan pari piikkiä lisää, jotka pistetään kuukauden välein ikään kuin kuuriluontoisesti ja tukemaan kuntoutusta. Maarit käsitteli Sintin viime sunnuntaina 31.8.  Tässä pätkä käyntikertomuksesta:

Tutkittaessa molemmat hauis-lihakset venyvät hyvin täydellä liikeradalla. Lievää kireyttä etujalkojen eteen venytyksessä molemmin puolin. Oikean puolen takaselän lihaksisto kireää, samoin oikean takajalan etureisi kireä. Rangan jousto on vasemmalta rotatio suuntaan mobilisoitaessa jäykkä ja arka. Takaosa on aikaisempaa vahvempi huolimatta vähäisestä jumppaamisesta.

Nyt aktivoidumme jumppaamisessa ja venyttelyä tehdään myös edelleen päivittäin lihaskireyksien estämiseksi. Parempaan suuntaan ollaan menossa, nyt vain pitää saada jumppien avulla takaosaa vahvemmaksi.

---

Agilityäkin on treenattu, pääasiassa Ipin kanssa ja yhteistyö sujuu koko ajan paremmin. Yritän purkaa treenejä jatkossa tänne blogiin, mutta mitään en uskalla täysin luvata :) Caro kävi pitkän tauon jälkeen kiihdyttelemässä joukkueJATpailuissa 23.8. ja teki hienon 0-tuloksen. Mun koulutusryhmästä koottu joukkue voitti kilpailevien joukkueradan, ihan mahtavaa! On niin siistiä, että saan tämän porukan kouluttamista. Tässä Caron JATpailujen radasta video

Sunnuntaina 31.8. kävimme puolestaan Laukaan möllikisoissa. Ilmoitimme vain Ipin radalle, en kehdannut enää rasittaa Caroa edellispäivän tokokokeen vuoksi. Menin Ipin kanssa sekä mölliradan että kilpailevien radan. Radat olivat profiililtaan hyvin suoraviivaisia, mikä oli meille tosi hyvä juttu. Päästiin kunnolla vauhtiin ja treenaamaan kisatilannetta. Ja teimme Ipin kanssa parhaimmat tähänastisista parhaimmat radat, mahtavaa! Missään vaiheessa ei tullut sellaista fiilistä, että Ipi lähtisi haahuilemaan. Nyt se joutui tekemään oikeasti töitä, että pysyy mun perässä ja tekee kunnolla rataa :D Tämä lupaa hyvää, koska piirinmestaruuskisat järjestetään tuolla samalla kentällä 14.9. ja sinne ollaan menossa :) Tässä vielä video epiksistä.

Osallistuin myös JATin järjestämään fysiikkavalmennukseen perjantaina 29.8. Kouluttajana toimi Mikko Lilja, ja sieltä kyllä kertyi kivasti oppeja omaan käyttöön. Tosi mukavaa, että tällainen koulutus järjestettiin!