10.5. Caro kävi Eini Kipinoisen käsiteltävänä. Hyvässä kunnossa Caro oli siihen nähden, ettei se ollut käynyt neljään kuukauteen fyssarilla. Kireyttä oli tavallisissa kohdissa, eli kyljissä ja takareisissä, myös toisessa etujalassa oli kireämpi kohta.
12.5. Osallistuin Sintin kanssa epiksiin. Pari kieltoa mahtui rataa ja muutenkin meno oli vauhdikasta :D Erinomaisen hyvät kontaktit!
13.5. Tänään piti olla vapaapäivä koirajutuista, mutta lähdinkin Vanin kanssa pikavaroituksella Aki Korhosen koulutukseen. Testailtiin useammassa kohdassa japanilaista ja saatiin ohjaustekniikka toimimaan tosi hyvin.
17.5. Otettiin aamulla Pasi & Hiro kyytiin ja lähdettiin porukalla Kotkaan Santalahden suhinoihin. Kisasin pelkästään Vanin kanssa, joten Caro joutui tyytymään turistin osaan. Oltiin hyvissä ajoin paikalla ja ehdittiin pikaisesti treffata Sintin puoliveli Rex. Tässä Allun ottama kuva puolisisaruksista, jotka luonteeltaan ja ulkonäöltään muistuttavat toisiaan hämmästyttävän paljon :)
Ja sitten itse ratoihin... Ensimmäisellä radalla Vani varasti törkeästi (en päässyt kunnolla edes ensimmäisen esteen ohi, kun neiti oli jo sen hypännyt). Palautin siis Vanin lähtöön ja menin suorinta tietä maaliin, ekaa hyppyä se ei ottanut ja viimeisenkin ohi tuli, joten tällä radalla ei menty yhtään estettä oikein :D Toisella radalla pysyi hienosti lähdössä, mutta sujahti heti toisena esteenä olleen putken väärään päähän. Piti hetken aikaa siinä sadatella ennen kuin lähdin tekemään rataa, joka menikin sitten tosi hyvin, uskalsin jopa yhden takaakierto - sokkari -yhdistelmänkin tehdä :) Mietin siinä ennen kolmatta rataa, että tuleeko hylly kolmannella radalla kolmannelle esteelle, kun oli vähän merkit ilmassa siihen (ekalla hyl ekalta hypyltä, toisella toiselta esteeltä :D). Kolmas rata menikin tosi hyvin, tulokseksi 0 (-5,39) ja 2. sija. Pasi & Hiro veivät 1. sijan ja SERT:in, samalla Hirosta tuli FIN-AVA, joten ei huonommille hävitty :) Täältä löytyy video kahdesta jälkimmäisestä radasta (en kehdannut ekaa ladata nettiin, kun siinä ei ole mitään nähtävää): http://www.youtube.com/watch?v=z8IX_weOwso&feature=relmfu. Kävimme vielä isolla porukalla tekemässä jäähdyttelylenkin todella kauniissa merenrantamaisemassa ja tietenkin syöpöttelemässä ABC:llä. Huippupäivä!
18.5. Ajelimme aamupäivällä Kouvolaan Patricia Hirnin luo, joka käsitteli Vanin ja Sintin. Vanilla oli kireyksiä vähän siellä sun täällä, mutta syynä voi olla aika paha valeraskaus, jonka aikana koira "löystyy" ja me on kuitenkin treenattu / kisattu ihan normaalisti valeraskaudenkin aikaan. Vani jatkaa normaaliin tapaan jumppia. Sintti taas, huoh :( Patricia huolestui siitä, kun Sintin polvi ja kinner naksuvat. Kyseessä on siis se vasen takajalka, jossa reilu vuosi sitten epäiltiin sitä osittaista ristisidevammaa. Olen itsekin huomannut tuon naksumisen, kun esimerkiksi pyyhdin tassuja ja nostan jalkaa, aina ei naksumista kuulu, mutta aika usein. Sintti ei arista polvea, polvi ei ole turvoksissa, joten sen puolesta ei pitäisi olla hätää. Ennen kuin jatkamme jumppien tekemistä, pitää kuitenkin selvittää syy tuolle naksumiselle. Syynä voi olla ihan se, ettei Sintti jostain syystä käytä jalkaa niin hyvin kuin toista ja siinä on vähemmän polvea / kinnertä tukevaa lihasta. Päädyttiin siihen, että Patricia juttelee Sinttiä hoitaneen ortopedin, Esa Kestin kanssa, mitä mieltä hän on asiasta. (Maanantaina 21.5. sain tiedon siitä, että Esa Kesti haluaa nähdä Sintin ja varasin hänelle ajan torstaiksi 7.6.) Vaikka maalaisjärjellä ajateltuna jalassa ei pitäisi olla mitään suurempaa häikkää, niin silti tämä asia nyt mietityttää...
19.5. Auton nokka kääntyi heti aamusta kohti Varkautta ja Leppävirtaa. Pysähdyimme Varkaudessa katsomaan Teijan ja Likan (Sintin sisko) ensimmäisiä agikisoja. Hienosti alkoi parivaljakon kisaura, sillä he päätyivät heti ensimmäisissä kisoissa palkintopallille! Nollia ei vielä tullut, mutta kyllä oli makean näköistä menoa :) Sintti, Likka ja Tankki pääsivät lämmittely/jäähdyttelylenkeillä riekkumaan keskenään, ihan käsittämätöntä, minkälainen urina ensin on ja sitten hetkessä ollaan parhaimpia kavereita :D Näytettiin myös Sintin kanssa hyppy"tekniikkaa", joka on vähän hakusessa korkeammilla esteillä...
20.5. Vani täytti tänään 6-vuotta! Tällainen se oli, kun ensimmäistä kertaa kohdattiin (antoi ymmärtää olevansa rauhallinen tapaus ;D ):
Tytöt jäivät tänään hoitoon porukoiden luo, sillä lähden huomenaamulla intensiivikurssille Pietariin. Olen talven aikana opiskellut venäjää henkilöstön kielikoulutuksensa ja kurssiin kuuluu intensiivikurssi Pietarissa.Oli outoa jättää tytöt porukoille ja ajella Lappeenrantaan yksikseen. Soittelin kotiin päästyä äidille ja Sintti oli kuulemma ollut vähän levoton miun lähdettyä. Sittiäinen on hiukan sellainen perskärpänen, joten ei mikään ihme jos vähän kaipailee miun perään :)
25.5. Palailin takaisin Suomeen Pietarista. Mukava oli reissu, mutta kyllä noita nelijalkaisia oli ihan älytön ikävä :) Allegro oli Vainikkalassa hieman ennen neljää ja pistäydyin vain nopeasti kotona (vaihdoin matkatavarat toiseen laukkuun) ennen kuin lähdin ajelemaan Leppävirralle. Mikkelin mäkkärin drive in:ssä tein pikastopin (syöminen sujuu hyvin ajaessakin) ja Leppävirralla olin puoli yhdeksän maissa. Aika hassua - ei ihan joka päivä tule matkustettua Pietarista Leppävirralle ;D Tytöt olivat niiiiiiin innoissaan, kun näkivät miut (ja mie myös nähdessäni ne)! Vani tosin oli hieman vaisu ja äidin kanssa saunassa juttelinkin sitten siitä, onko Vani ollut tuollainen kauemmankin aikaa. Kuulemma torstaina oli mennyt vaisuksi ja vinkaissut, kun äiti oli pyyhkinyt tassuja suihkussa, olivat yrittäneet tutkia tassua, mutta eivät olleet löytäneet mitään outoa. Vanille oli annettu Rimadyliä (aivan oikein, sanoin, että kipulääkettä saa antaa, jos koira tuntuu jostain syystä kipeältä) ja sen myötä Vani oli kuulemma ollut pirteämpi. Vani oli kuulemma myös seisoskellut pelkästään rantavedessä. Tutkin sitten saunasta päästyäni takajalkaa ja ajatuksena oli heti alussa, että kynnessä voisi olla jotain. Ja niinhän se oli, oikean takajalan sisin kynsi oli aika lailla irti ytimestä. Hyvä, etten saanut hampaita käsivarteen kun niin kipeä Vani oli. Soitin samantien päivystävälle, joka käski antamaan kipulääkettä ja tulemaan lauantaiaamuna heti kymmeneltä pieneläinklinikalle. Kuopiossa päivystää Tuhatjalka myös lauantaisin, mikä oli tosi hieno juttu tässä tapauksessa. Kynnen ydin näytti ihan hyvältä, vaikka Vani olikin liki kaksi päivää juoksennellutkin kipeän tassun kanssa.
26.5. Nukuin todella huonosti yöllä. Silmissä vilisivät venäläiset kirjaimet ja olin huolissani Vanista. Ajelimme heti aamusta Kuopioon, missä pääsimme heti kymmenen jälkeen aamulla hoidettaviksi. Eläinlääkäri katsoi Vanin kynttä (ja meinasi saada hampaat käsivarteen) ja totesi, että koira on rauhoitettava kynnen poistoa varten. Vanin tassusta ajeltiin karvoja, alue puhdistettiin ja kynsi kuorittiin pois ytimien ympäriltä. Vani sai antibioottipistoksen ja kipulääkettä, tassu suojattiin siteellä. Vani rupesi heräilemään klinikalla ja siinä laskua odotellessa turisin muiden asiakkaiden kanssa, paikalle saapui yksi kissa, bostoninterrieri ja pari shelttiä. Toisella shelteistä oli kanssa kynsiongelmia. Kyllä pitäisi Lappeenrannassakin olla tuollainen pieneläinklinikka, joka päivystää 24/7 ja on myös lauantaisin auki. Vani oli iltapäivän aika sekava, mutta piristyi iltaa kohden. Tehtiin vain lyhyet pissatukset pihalla, vaikka tuo olisikin jo halunnut riekkua kepin kanssa :) Iltapäivällä oli porukoilla hulinaa, kun pikkuveli tuli Nekun ja pienen japaninpystykorva-Sirun (rekkaamaton) kanssa käymään. Väsytimme Sirua pihalla ja kun se nukahti, niin käytiin äidin, Nekun, Sintin ja Caron kanssa lenkillä. Tässä vielä kuva Vanista töppönen jalassa eläinklinikkakäynnin jälkeen:
27.5. Olin ilmoittanut sekä Vanin että Caron Mikkelin kisoihin. Nythän Vani on tauolla useamman viikon, kipulääkkeiden varoajat loppuvat juuri ennen Agirotua ja kynnen kasvamiseen menee 3-6 viikkoa. Osallistuin pelkästään siis Caron kanssa kisoihin. Jotenkin omat ajatukset olivat vääränlaiset, en osannut oikein kunnolla keskittyä ja harmitti tuo Vanin kynsi. Molemmat radat menivät oman hätäilyn piikkiin, hyppyrata oli oikein mainio, mutta sitten kiirehdin liikaa takaakierrossa ja Caro hyppäsi esteen miun takaa. Agiradalla epäonnistui taas puomin jälkeinen kohta, jossa piti koira vetää puomin alla olleen putken kauimmaiseen päähän. Menin liian kauaksi Caroa ja ampaisi selän takaa putken väärään päähän. Aivan siis kaksi samankaltaista virhettä, joten molemmilta radoilta tuli HYL. Pysähdyin taas Mikkelin mäkkärin drive in:ssä ja siinä meinasi tulla sellainen Aku Ankka -raivari :D Autosta rupesi nimittäin palamaan hehkutulppien merkkivalo ja luistoneston merkkivalo samaan aikaan, siinä sitten parkkiksella mietiskelin, että uskallanko ajaa vai ei. Onneksi eräs ystävällinen pariskunta pysähtyi siihen ja mies sanoi, että tuo on ollut ihan normaalia hänen omassa Volkkarissaan. Uskalsin siis ajella takaisin Lappeenrantaan, hehkujen merkkivalo sammui heti alkumatkasta ja luistoneston seuraavana päivänä. Toivottavasti pysyisivätkin sammuksissa! :) Vaihdoin illalla Vanin tassusiteen ensimmäistä kertaa ja hyvin siistin näköinen se kynnen ydin oli, kipeän oloinen tosin, kun Vani ei olisi millään antanut puhdistaa ydintä.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti