Tänään oli vuorossa LAU:n seuranmestaruudet. Caro voitti viime vuonna medien seuranmestaruuden, joten lähdettiin puolustamaan mestaruutta rennoin mielin. Tuomarina oli Liisa Peippo Kouvolasta, ja hän oli suunnitellut vauhdikkaan radan, jossa oli selkeästi pari kinkkisempää kohtaa. Caron kannalta vaikeimmat kohdat olivat keppien jälkeen hyppy ja vienti putken väärän pään ohi. Selvitimme tuon kohdan erinomaisesti, sillä jätin Caron rohkeasti pujottelemaan ja sen ansiosta pääsin hyvin Caron edelle eikä putkeen viennissä ollut ongelmaa. A-esteelle vienti meinasi epäonnistua ja oli todella lähellä, ettei Caro tullut sen ohi. Onneksi sain tehtyä pelastuksen ja Caro "löysi" A:n. Loppurata menikin sitten ongelmitta, myös puomi-putki-erottelu onnistui hyvin, vaikka sitä vähän pelkäsin. Pääsimme siis radan puhtaasti läpi! Myöhemmin selvisi, että Caro voitti mediluokan ainoalla 0-tuloksella (-7,82) ja sillä irtosi myös LAU:N MEDIEN SEURANMESTARUUS 2011! Saimme siis pokaalin takaisin hyllyyn, eipä olisi moista voinut edes toivoa etukäteen. Tässä vielä kuva tuoreesta seuranmestarista pokaalin kanssa:
Vanin kanssa ei saatu tulosta, mutta olen enemmän kuin tyytyväinen suoritukseen. Ensinnäkin, Vani pysyi lähdössä. Seuruutin sen lähtöön ja pyysin istumisen kautta maahan. Vani nousi, jonka jälkeen rauhoitin itseni, pyysin Vanin uudelleen sivulle ja olin siinä hetken rauhassa. Sen jälkeen vasta käskin Vanin maahan ja sanoin tiukasti paikka-käskyn. Marikan mukaan Vani jäi tuolla tavalla tosi rauhallisesti maahan. Hienoa! Mutta, mitä tekee ohjaaja? Otin Vanin lennosta mukaan, vaikka olisin ihan hyvin voinut pysähtyä ykkös- ja kakkoshypyn väliin ja sitten vasta antaa lähtöluvan Vanille. Arvatkaapa vaan, kuinka paljon itseäni tästä moitin. ARGH! Oman hätäilyn takia vekki kahden ensimmäisen hypyn välissä jäi vajaaksi ja Vani sinkosi kakkoshypyltä keppien ekaan väliin ja siitä siis HYL. Muutoin rata meni oikein mainiosti, yksi putki tosin tehtiin bonuksena :) Ennen kaikkea olen tyytyväinen tuohon lähtöön (Go Vani!) ja siihen, että meno radalla oli hallittua, kontaktitkin olivat kohtuu hyvät. Olo oli kuin voittajalla maalissa!
Kisojen jälkeen lähdimme vielä Marikan, Nemon ja Waaran sekä Lauran, Saimin ja Sinan kanssa jäähdyttelylenkille. Kävelimme sellaisen "pienen" lenkin, eli lentokentän ympäri sen kahdeksan kilometriä. Kylläpä koiria (ja itseäkin) väsytti, kun pääsimme kotiin. Huippupäivä! Tässä vielä Anne Lindin ottama kuva päivän kisoista:
Vanille oli tänään aika eläinfysioterapeutti Patricia Hirnille, joka työskentelee Kouvolan eläinlääkäriasemalla.
Kävimme kuusi viikkoa sitten ensimmäisen kerran Patrician luona. Syy käyntiin oli se, että Vani on liikkunut omasta mielestäni jo pitempään jäykästi ja ollut muutenkin vaisu. Halusin saada toisen fysioterapeutin näkemystä Vanin jäykkyydestä ja jumeista, joita on toistuvasti fyssarin käsittelyssä ollut. Tuo ensimmäinen käynti (26.8.2011) Patrician luona oli erittäin antoisa (jos noin nyt voi sanoa). Patricia katsoi Vanin liikkeet ensimmäiseksi, eikä kysynyt yhtään siitä, miksi olimme tulleet hänen hoidettavakseen. Sen jälkeen siirryimme sisälle ja Patricia kysyi siitä, minkälaisia vaivoja Vanilla on ollut. Luettelin kaikki epämääräiset oireet. Kun kerroin Vanin iän, Patricia oli aika lailla järkyttynyt. Hänen mukaansa Vani liikkui kuin kymmenvuotias koira, jäykästi ja etupäästä jopa epäpuhtaasti. Käsittelyssä ilmeni se, että Vanin lantio on vinossa ja siitä aiheutuvat kaikki nuo oireet. Vanin etupää on kuulemma hurjan näköinen, sillähän on aika löysän oloiset ranteet ja sen vuoksi Vani tukeutuu esimerkiksi seistessään kyynäriin. Patricia sai Vanin lantion suoraksi, ja meille annettiin jumppaohjeet (tehtävä joka toinen päivä) seuraavaksi kuudeksi viikoksi. Toisen jumppaliikkeen tarkoituksena on vahvistaa sitä ajatusta, että se lantio on suora. Toinen jumppaohje tuli tuon etupään vahvistamiseen.
Tänään menimme siis uusintakäsittelyyn. Jumppaamista olemme tehneet säännöllisesti, ja Vanin olemus on muuttunut tässä kuuden viikon aikana huimasti. Se on ollut lenkeillä huomattavasti letkeämpi, rennompi ja ennen kaikki ILOINEN :) Näytimme Patricialle jälleen liikkeet, jonka jälkeen kerroin Vanin muuttuneesta olemuksesta. Patricin mukaan Vanin liikkeet ovat parantuneet huimasti ja lantio oli edelleen suora, JEI! Hän myös sanoi, että jumppa on selkeästi vaikuttanut eikä mitään jumeja ollut Vanin kropassa, taisi mennä käsittely ihan hemmotteluhoidon puolelle kun niin tyytyväisen oloinen Vani oli. Jatkamme jumppaamista edelleen ja seuraava aika Patricialle on juuri ennen joulua. Oli niin hyvä mieli siitä, että jumppaaminen on auttanut Vania, onneksi pääsimme asiantuntevan ihmisen hoidettavaksi!
Ilalla oli Vanin treeniryhmän siivousvuoro hallilla, joten kiiruhdin töiden jälkeen nopeasti kodin kautta hallille. Siivoamisen jälkeen kävimme lämmittelylenkillä ja sitten rakensimme treeniradan. Vanin kanssa en treenannut Patrician käsittelyn takia, teimme pikaisesti pelkästään lähdössä pysymistä ja se onnistui oikein hyvin :)
Huomasin eilen, että eräästä lelusta on hävinnyt yksi kolmasosa. Sitä lelun palasta ei löydy mistään ja epäilen hyvin vahvastii, että kadonnut palanen seikkailee tällä hetkellä jossain Sintin sisällä :O Sintti teki eilen illalla ihan normaalisti tarpeensa ja tänään aamullakin kaikki tuntui olevan ok. Annoin sille iltaruoan yhteydessä öljyä, joten katsellaan, tulisiko tuo palanen ulos ihan itsestään. Toivottavasti, sillä olen lähdössä keskiviikon ja torstain välisenä yönä Haaparantaan työreissulle ja koirat menevät torstaiksi ja perjantaiksi hoitoon miun porukoille (ettei nyt mitään suolitukosta tulisi hoitoreissun aikana). Mitä kaikkea pieni bordercollie ehtiikin tehdä :D
Tänään piippasi kännykkä todella iloisia uutisia. Sintin äiti Kukka oli osallistunut Hämeenkyrössä ensimmäisiin paimennuskokeisiin ja heti saanut PPR1-tunnuksen. Tämän tarkoittaa sitä, että koira on suorittanut hyväksytysti paimennuskokeiden I-luokan eri tehtävät. Koira osaa siis hakea lampaat ohjaajalle, kuljettaa niitä määrätyn reitin ja pystyy ohjaajan kanssa yhteistyössä ajamaan lampaat häkkiin ja häkistä ulos. Oikein paljon onnea Teija & Kukka! Me ollaan Sintin kanssa niin ylpeitä teistä :D PAIM1-tunnus jäi vain yhden pisteen päähän, sitä parivaljakko rupeaa kuulemma metsästämään ensi vuoden puolella, kun paimennuskokeita on taas enemmän.
Huh, onpas tämä treeniblogi pysynyt hiljaisena syyskuusta lähtien. Nyt vuoden 2010 viimeisenä päivänä on hyvä katsella vähän sekä mennyttä vuotta että tulevia tavoitteita.
Carolla oli seuraavat tavoitteet vuodelle 2010:
Agility: Pidämme agilityssä kisakunnon kohdillaan ja kisastartteja mahdollisimman paljon, saatamme jahdata myös epävirallisen hyppyvalion arvoa.
Toko: Nyt olisi tarkoituksena saavuttaa se TK3. Myös EVL-liikkeille luodaan pohjaa.
Caron kisakunto pysyi hyvänä koko vuoden ajan, ja loppuvuotta kohti meno vain parantui. Olimme LAU:n vuoden 2010 medi-luokan seuranmestareita. Hyppyvaliokello ei lähtenyt käyntiin, vaikka lähellä olikin (kaksi 2. sijaa). Carolla oli 33 starttia, joista tuli tulos 19 kertaa ja 15 x HYL. Starteista tuli:
- 7 x nolla + 2 x yliaikainen nolla
- 2 x vitonen + 4 x vitonen yliajalla
- 3 x kymppi yliajalla
- 1 x 15
Olen ihan suhteellisen tyytyväinen tuohon nollien määrään. Selvästi tuloksista huomaa sen, että jos jokin tökkää radalla niin aika ei meinaa riittää ihanteen sisälle. Kaiken kaikkiaan olen tyytyväinen Caron kisavuoteen. Saimme reilusti startteja, ja tuloksiakin ropisi.
Tokossa TK3-koularia ei tullut, ainoastaan yksi VOI3-tulos ja sitten kasa tuloksettomia kokeita. Tämä ei kuitenkaan tarkoita, että meno olisi tokossa huonoa. Itse asiassa tokoon on löytynyt juuri oikeanlainen vire, ja nyt ne liikkeet alkavat oikeasti olla kunnossa. Tästä on hyvä jatkaa :)
Caro kävi 16.12.2010 silmäpeilauksessa ensimmäistä kertaa elämässään, ja silmät olivat puhtaat :)
Caron tavoitteet vuodelle 2011:
Agility: Kisaamme edelleen aktiivisesti, ja pidemme kisakuntoa yllä. Yritämme kiihdytellä hyppyradoilta pari nollavoittoa, eli saada sen hyppyvaliokellon käyntiin. Keskitymme ehkä enemmän noille hyppyradoille.
Toko: Tavoitteena saada vihdoinkin yksi 1-tulos VOI-luokasta. Jos kokeet sujuvat hyvin, kokeilemme sitä TK3-koularia. Keskitymme saamaan EVL-liikkeet kuntoon, ja ehkä korkata tokon "kuninkuusluokan" :)
TK3 (vihdoinkin), evl-liikkeet kuntoon syksyyn mennessä ja siellä evl:n korkkaus
Muuta: Tärkeintä on, että kettu pysyy terveenä ja saa pitää näitä mustavalkoisia kurissa.
---
Vanilla oli seuraavat tavoitteet vuodelle 2010:
Toko: Viimeinen AVO1-tulos. VOI-luokan korkkaus loppuvuodesta, myös EVL-liikkeille luodaan pohjaa.
Näyttelyitä kierretään mahdollisuuksien mukaan. Jos se eka sert irtoaisi tänä vuonna...
Muut: mahdollisesti BH ja MH-luonnekuvaus.
Agilityssä kepit, kontaktit ja lähdössä pysyminen parantuivat loppuvuotta kohden. Aloitin kontaktien opettamisen uudelleen syksyllä, ja se toimi. Keppivarmuus on mennyt eteenpäin, ja lähtökin on aikaisempaa rauhallisempi. Vani siirtyi kakkosluokkaan 20.11.2010. Vanilla oli vuoden 2010 aikana 21 starttia, joista tuli tulos 6 kertaa ja 14 x HYL. Starteista tuli:
- 3 x nolla (sijoitukset 1/3/1)
- 3 x kymppi + 1 x kymppi yliajalla
Vanin tuloksista näkee "kaikki tai ei mitään" -menon. Kun palaset loksahtavat paikalleen, tulee ihan reilusti miinusaikainen nolla. Ja jos kaikki ei toimi, niin HYL on varma. Vani kehittyi vuoden aikana todella paljon, tuplanolla LAU:n omista kisoista 20.11.2010 kertoo siitä, että olemme menossa oikeaan suuntaan ja koira alkaa vihdoinkin olla ohjaajan hallinnassa. Tästä on hyvä jatkaa kohti vuotta 2011 :)
Tokossa viimeinen AVO1-tulos napsahti vuoden ainosta kokeesta (1.5.2010). VOI-luokkaa ei korkattu, ehdimme vähän tehdä pohjia uusille liikkeille, mutta EVL-liikkeisiin emme vielä koskeneet (tai no, pikkuisen ohjattuun ;) ). Kiersimme 8 näyttelyssä, ja vuoden viimeisestä näyttelystä napsahti paras tulos, eli PN3 ja va-sert. BH-kokeessa ja MH-luonnekuvauksessa ei käyty.
Vanin tavoitteet vuodelle 2011:
Agility: Agilityssä olisi tavoite nousta 3-luokkaan kesään mennessä. Tammi-helmikuun keskitymme treenaamiseen ja sitten käynnistelemme aktiivista kisakautta. Salainen haave olisi saada valiokello käyntiin joko agility- tai hyppyradoilla. Vahvistamme edelleen lähtöä, keppejä ja kontakteja sekä ohjaaja viilaa kaikki ohjaustekniikat kuntoon. Tavoitteena saada "paketti" kasaan lopullisesti vuoden 2011 loppuun mennessä.
Toko: Keskitymme vuonna 2011 agilityyn, mutta siinä sivussa aiomme treenata VOI-liikkeet kuntoon ja tutustua myös EVL-liikkeisiin. Jos löydämme yhteisen sävelen ja oikean vireen tokoon, niin sitten ehkä voisimme osallistua tokon SM-kisoihin LPKY:n joukkueessa.
Näyttelyt: Näyttelyimme kierrämme, jos jaksamme. Mitään suurempia tavoitteita ei ole. Jos innostusta löytyy, niin jonkun ulkomaan näyttelyn voisi käydä Vanin kanssa.
Muuta: Jos saan Vanin autojen jahtaamisongelma kuriin, käymme kokeilemassa BH-koetta. Terveyttä toivon Vanillekin.
---
Sintin tavoitteet vuodelle 2011:
Sintille toivon terveyttä ja sitä, että saa olla iloinen ja onnellinen pentu. Tavoitteena on kouluttaa Sintti yhteiskuntakelpoiseksi. Tarkoituksena on myös sytytellä pikkulikkaa lampaille. Luomme myös hyvä pohjaa tokoiluun ja agilityyn, kummassakaan ei ole mitään kisatavoitteita. Ehkä käymme yhdessä pentuluokan näyttelyssä esittelemässä puikkonokkaista honkkelikonkkelia :D
Kävin vetämässä agilitykoulutuksen hallilla, ja sieltä suuntasin koirien kanssa tokotreeneihin Kisapuistoon. Ilta pimeni nopeasti, joten lopputreeni oli tehtävä hämärässä.
Caro aloitti, pientä palauttelua kokeen jäljiltä. Intoa oli hirveästi.
- Maahan menoja sivulla
- Ruutu: läheltä, pelkkää ruutuun menoa / paikan hakemista, nami lensi palkaksi, pari kertaa loppuosaa "seuraa" käskyllä ja kyllähän se tulee suoraan seuraamiseen. Käsky oli siis väärä eilisessä kokeessa.
- Seuraaminen: lyhyttä pätkää, runsaalla palkalla, käännöksiä oikealle ja vasemmalle + täyskäännöksiä
-Hyppynouto: ekalla kerralla kapula joutui hukkaan (pimeää), pari seuraavaa toistoa oikein hyviä, mutta kiinnitettävä huomiota luovutusasentoon
- Paikkamakuu: ok
Vani hömpötteli myös, hieno vire.
- Seuraaminen: kontakti + into tavoitteena, ja kyllähän molempia löytyy, hyviä käännöksiä myös oikealle ja vasemmalle + täyskäännöksiä
- Istuminen: tämä alkaa olla hyvällä mallilla, istuu tosi nopeasti, nyt vain haettava malttia siihen, että jää hyvin istumaan, toistoja pelkkään istumiseen
- Hyppynouto: kaksi tosi hienoa toistoa, hyvin luovuttaa edessä, vauhtia on vaikka muille jaettavaksi
- Luoksetulon maahanmenoja: nakkelin namia + käskin maahan, lisäksi tolpan kiertoa ja maahanmenoja, tämä on paremmalla mallilla kuin luoksetulon stoppi. Niitäkin tehtiin pari, jotka olivat ihan ok, maahanmeno on kuitenkin parempi (=nopeampi, intoa enemmän)
Mentiin vielä uudelleen hallille, kun testasimme koulutusohjaajakurssiin liittyvän radan. *lisään ratapiirroksen tänne myöhemmin. Caro teki oikein hienon radan, erityisen tyytyväinen olen kontakteihin, jotka toimivat nyt hyvin. Vanilla meinasi taas olla liikaa intoa, mutta ensimmäinen pätkä oli kyllä oikein hyvä, kontaktitkin toimivat suhteellisen hyvin. Puomin alastulokontakti vaatii vielä hiomista. Mutta rengas, äsh. En tajua. Teimme pitkästä aikaa harjoittelurenkaalla, ja Vani sujahteli koko ajan ohi. Pitää käydä treenaamassa joskus pelkästään tuota rengasta. Muutoin oli oikein mukava "kuutamokeikka"!
Keskiviikkoilta jatkui Vanin treeneillä. Teimme radanpätkän Clear run -kirjan pohjalta. Alla ratapiirros.
 |
| Vanin treeni |
Tässä radassa oli sekä vääntämistä että vauhtia. Vedin 2 hypyn kädellä "siivekkeen ympärille" ja sain Vanin hyppäämään pienellä kaarroksella. Tein 3 twistin, eli vaihdoin ohjauksen oikealle kädelle. Kepit tein erillisenä, koska vasemman puolen ohjaus on Vanille vielä vaikea. Vani ei meinannut malttaa pujotella loppuun, eli tehtiin pari kertaa pelkät kepit. Hypyt 5 ja 6 sekä 7 putki oli meille vaikea kohta. Vani sai kauhean spurtin 5 ja 6 hypyillä, minkä vuoksi haki tuo 10 hyppyä. Lopulta tein valssin tuo 6 hypyn ja 7 putken väliin, mikä jarrutti menoa ja käänsi Vanin oikeaan suuntaan. 9 rima tuli kerran alas, liian kiire? Hypyt 9,10 ja 11 olivat ihan tappomeininkiä meille, yritin takaaleikkausta 11 hypylle, mikä kyllä onnistui, mutta Vani kävi hyppimässä tuota 5 hyppyä. Kokeilin voimakasta jarruttamista ja vekkausta (linjaamista) hypylle 11, mikä toimi jollain tavoin. Lopulta päädyin valssaamaan 10 hypyn jälkeen, valssilla sain linjattua paremmin sekä 11 että 12 hypyt. Erona piirrokseen oli se, että minulla 13 este oli putki, 14 tuo hyppy ja 15 A. 13 putken jälkeen tuli todella kiire 14 hypylle ja Vani ehti kysellä siinä välissä "mihin mennään". Minun oli myös vaikea löytää tasapainoa sille, miten käännän Vanin 14 hypyltä A:lle. Välillä olin myöhässä ja Vani teki pitkän hypyn 14 taakse, välillä sitten tein käännöstä liian aikaisin ja Vani kielsi 14 hyppyä. Lopulta se tasapainokin löytyi.
+ Tyytyväinen olin alun kieputukseen, eli hyppyihin 1, 2 ja 3. Kepeillä myös onnistuneita toistoja vasemmalta puolelta ohjaten.
- Kun vauhti kasvaa, Vani on tosi vaikea hallita ja se hakee jatkuvasti seuraavaa mahdollista estettä. Minun pitäisi muistaa se, että joissain kohdissa on pakko vain ottaa vauhtia pois ja saada Vani kuulolle. Tämä näkyi hypyillä 5,6 ja putkella 7 sekä hypyillä 9, 10, ja 12 -> korvat häviää, kun vauhti kasvaa.
