Caro LAU:n medien seuranmestariksi!

Tänään oli vuorossa LAU:n seuranmestaruudet. Caro voitti viime vuonna medien seuranmestaruuden, joten lähdettiin puolustamaan mestaruutta rennoin mielin. Tuomarina oli Liisa Peippo Kouvolasta, ja hän oli suunnitellut vauhdikkaan radan, jossa oli selkeästi pari kinkkisempää kohtaa. Caron kannalta vaikeimmat kohdat olivat keppien jälkeen hyppy ja vienti putken väärän pään ohi. Selvitimme tuon kohdan erinomaisesti, sillä jätin Caron rohkeasti pujottelemaan ja sen ansiosta pääsin hyvin Caron edelle eikä putkeen viennissä ollut ongelmaa. A-esteelle vienti meinasi epäonnistua ja oli todella lähellä, ettei Caro tullut sen ohi. Onneksi sain tehtyä pelastuksen ja Caro "löysi" A:n. Loppurata menikin sitten ongelmitta, myös puomi-putki-erottelu onnistui hyvin, vaikka sitä vähän pelkäsin. Pääsimme siis radan puhtaasti läpi! Myöhemmin selvisi, että Caro voitti mediluokan ainoalla 0-tuloksella (-7,82) ja sillä irtosi myös LAU:N MEDIEN SEURANMESTARUUS 2011! Saimme siis pokaalin takaisin hyllyyn, eipä olisi moista voinut edes toivoa etukäteen. Tässä vielä kuva tuoreesta seuranmestarista pokaalin kanssa:

Vanin kanssa ei saatu tulosta, mutta olen enemmän kuin tyytyväinen suoritukseen. Ensinnäkin, Vani pysyi lähdössä. Seuruutin sen lähtöön ja pyysin istumisen kautta maahan. Vani nousi, jonka jälkeen rauhoitin itseni, pyysin Vanin uudelleen sivulle ja olin siinä hetken rauhassa. Sen jälkeen vasta käskin Vanin maahan ja sanoin tiukasti paikka-käskyn. Marikan mukaan Vani jäi tuolla tavalla tosi rauhallisesti maahan. Hienoa! Mutta, mitä tekee ohjaaja? Otin Vanin lennosta mukaan, vaikka olisin ihan hyvin voinut pysähtyä ykkös- ja kakkoshypyn väliin ja sitten vasta antaa lähtöluvan Vanille. Arvatkaapa vaan, kuinka paljon itseäni tästä moitin. ARGH! Oman hätäilyn takia vekki kahden ensimmäisen hypyn välissä jäi vajaaksi ja Vani sinkosi kakkoshypyltä keppien ekaan väliin ja siitä siis HYL. Muutoin rata meni oikein mainiosti, yksi putki tosin tehtiin bonuksena :) Ennen kaikkea olen tyytyväinen tuohon lähtöön (Go Vani!) ja siihen, että meno radalla oli hallittua, kontaktitkin olivat kohtuu hyvät. Olo oli kuin voittajalla maalissa!


Kisojen jälkeen lähdimme vielä Marikan, Nemon ja Waaran sekä Lauran, Saimin ja Sinan kanssa jäähdyttelylenkille. Kävelimme sellaisen "pienen" lenkin, eli lentokentän ympäri sen kahdeksan kilometriä. Kylläpä koiria (ja itseäkin) väsytti, kun pääsimme kotiin. Huippupäivä! Tässä vielä Anne Lindin ottama kuva päivän kisoista: