Ja olipa todella kuuma Tuijan ensimmäisellä koulutuskerralla. Kävelin treeneihin ja reilussa puolessa tunnissa oli paita jo hiestä märkänä. Harjoiteltiin erilaisia tekniikoita:
- Putki 3 merkkaaminen
- Hyppy 4 twist
- Hyppy 5 vienti putkelle 6 valssilla
- Hyppy 7 pakkovalssi
- Hyppy 9 takaaleikkaus
- Putki 11 lähettäminen
- Hyppy 12 poispäinkäännös
Hyppy 5 ja sen jälkeinen valssi 6 putkeen onnistuivat hyvin. Ehkä pikkaisen olisi voinut vielä vekata 5 hypylle, että kaarros olisi ollut lyhyempi ja linja parempi valssiin.
Hypyn 7 pakkovalssissa ohjaaja odotti vasemman siivekkeen takana. Meillä oli tässä se ongelma, etten katsonut koiraa. Vani tarvitsee sen katseen, katseen avulla voin kertoa, mihin olemme menossa. Vaadin sitä, että Vani tulee "käteen" asti. Jos käänsin liian aikaisin valssille, niin Vani sujahti 7 hypyn väärästä suunnasta.
Hypyn 9 takaaleikkaus oli ihan ok. Pikkaisen aikaisemmin saisin antaa vielä apuja käännökseen. 11 putkelle käsky tuli liian myöhään. Kun annoin käskyn aikaisemmin, ei tarvinnut saatella koiraakaan niin pitkälle.
Hypyn poispäinkäännös oli vaikea tajuta ennen kuin näki, mistä siinä oli kyse. Liian lähelle 12 hyppyä ei saanut mennä, muuten koira ottaa sen lupana esteen suorittamiselle. Ohjaajan jalkojen oli oltava hypyn 12 suuntaisesti, samalla ylävartalo kääntyy koiraan päin ja vasen käsi vartalon myötäisesti ja sitten käsi heittää koira hypylle. Myöskään 12 esteen taakse ei saanut mennä. Olin ensimmäisellä kerralla ihan väärässä asennossa, sitten liu'uin 12 hypyn taakse ja sekoilin muutenkin. Lopulta saimme tähänkin jotain tolkkua (kun ohjaajan kuviot saatiin kuntoon).
Loppu oli ok. Vani haki hyvin kepit, ensimmäisellä kerralla jätti kuitenkin pujottelun kesken.
Oli kyllä mukavaa treenata. Paljon tuli uusia asioita ja välillä jouduin miettimään vähän liikaakin, että mihinkäs nämä kädet ja jalat piti laittaakaan. Ohjaan välillä liian kumarassa, joku treeniä seurannut sanoi, että selkäni menee kumaraan aina vaikeissa paikoissa. Useamman kerran sainkin kuulla "selkä suoraksi". Vani menee kyllä sinne, minne ohjaan. Ahaa-elämys oli myös se katsekontaktin tärkeys, paimenkoiran kanssahan teen töitä.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti