Elämä on...

Tämä kirjoitus alkaa taas tutuilla sanoilla: paljon on ehtinyt tapahtua :)

TOKO SM 2012
8.-10.6. pyörähdin tyttöjen kanssa Leppävirralla. Ajelin Marikan kanssa peräkkäin porukoiden luokse perjantaina töiden jälkeen ja saivatpa Sintti & kelpopojat taas mahdottomat rallit pihalla aikaiseksi (äitiä ihan hirvitti noiden meno :D ). Ihana oli käydä päivän päätteeksi rantasaunassa <3 Lauantaiaamuna jätin tytöt äidin hoitoon ja lähdin Marikan kyydillä Kuopioon, missä järjestettiin tämän vuoden TOKOn SM-kisat. Pystytimme teltan ja oman pienen "leirin" pystyyn, mutta yllättävän hyvin viihdyin päivän ajan kehien laidalla :D Oli mielenkiintoista seurailla kisoja ja kiva tavata tuttuja. Vanin Vicky-siskonkin näin koekehässä :) Paljon kertyi motivaatiota tokoiluun ja myös uusia ideoita. Illalla kävin metsälenkillä, loppulenkki piti juosta, kun hyttysiä oli aivan sairaasti. Mutta on maalla muuten mukavaa! Sunnuntaina lähdin ajoissa takaisin kohti Lappeenrantaa ja illalla vielä kävin katsomassa Jennin kanssa Lumikki ja metsästäjä -leffan. Tytöt jäivät ihan raatoina nukkumaan kotiin. Lisään myöhemmin tänne kuvia viikonlopusta***

ILTAKISOJA KATSOMASSA JA KISAAMASSA ITSEKIN
Tiistaina 12.6. kävin katsomassa LAU:n 1-2-luokan iltakisoja. Tuomari Sami Topra varmensi Sintin kisakirjan, joten nyt voisi sitten sittiäisen kanssa mennä ihan virallisiinkin kisoihin. ÄÄK! Saa nähdä, milloin se ihme tapahtuu (= sitten kun Sintti oppii hyppäämään yli 55 senttisten esteiden yli :D ). Sintin veli osallistui 2-luokan radoille ja oli kyllä mahdottoman kivan näköistä menoa. Tuloksia ei tällä kertaa tullut, mutta kyllä Pekka & Mico ovat varmasti ihan pian 3-luokassa (vain yksi 0-tulos puuttuu). Omat koulutettavat, eli Sonja & Osku tekivät pari kivaa rataa, hienoa! Lisäksi pääsin kokeilemaan ex tempore -ideana Elina Kylliäisen Koda-shelttiä medi2-luokassa. HYL siitä tuli, kun Koda ei irronnut ihan samalla tavalla esteille kuin nuo omat tyypit, mahdottoman hauskaa meillä kuitenkin oli ja saatiin aikaiseksi pari hyvää pätkääkin. Kiitos Elinalle, että sain ohjata Kodaa!

Keskiviikkona 13.6. oli puolestaan Caron vuoro startata iltakisoissa. Tuomarina toimi oman seuran Sami Topra ja radat olivat mukavia. Ensimmäisellä radalla epäonnistuin viidennellä esteellä vedossa ja Caro hyppäsi esteen väärään suuntaan, sen jälkeen pakka menikin sekaisin ja tehtiin varmaan vielä viisi hylkyä lisää saman radan aikana :D Hauskaa meillä oli ja joku jopa luuli, että oltiin tehty nolla kun maalissa olin niin iloinen. Myös hyppärillä yksi takaakierto epäonnistui ja siitä HYL. Olen tyytyväinen siihen, että Carolla riitti vauhtia ja intoa radoilla! On se aikamoinen kettu :D Tässä vielä pari kuvaa, molempien kuvien © Miira I.

ROKOTUKSET
Torstaina 14.6. käytin Caron ja Vanin rokotuksilla eläinklinikka Tikassa. Caro painaa n. 11 kiloa ja Vani n. 17 kiloa, myös Sintti oli mukana ja kävi puntarilla, n. 13 kiloa. Sintti sai käydä hoitopöydällä vaikkei sille mitään tehtykään :D Se vaan tykkää niin kovin hengailla hoitopöydällä, kun siitä saa nameja. Caro oli tosi rauhallisesti ja sai kehuja puhtaista hampaistaan. Vania jännitti ihan hirveästi, mutta selviytyi sekin hengissä :D

AGILITY SM 2012
Viikonloppu 15.-17.6. menikin sitten Jyväskylässä. Lähdin ajelemaan Jyväskylään noin klo 10.30 ja Mikkelissä pysähdyin ABC:llä. Odottelin siinä Marikaa ja Lauraa, jotka tulivat perässä ja ajelimme siitä sitten jonomuodostelmassa Vaajakoskelle asti. Vaajakoskella pysähdyimme syömään ja porukkaan liittyivät myös Pasi & Hiro. Nopean pysähdyksen jälkeen suuntasimme kohti Tikkakoskea ja agilityn SM-kisoja. Paikalle päästyä raahasin kaksi ihan helv***** painavaa metallihäkkiä kauemmaksi muusta tohinasta sen vuoksi, ettei Sintti sekoita kisaavien koirien päätä juoksullaan (joka oli edennyt aika lähelle tärppivaihetta). Löysin ihan kivan ja varjoisan paikan koirille, häkkien pystytyksen jälkeen kävin ilmoittautumisessa (toimi erinomaisen hyvin!) ja lähdin lenkille. Todella hienot lenkkimaastot olivat ja tytöt kävivät uimassa, oli aika lämmin keli.

Caron ensimmäinen rataantutustuminen alkoi kello 16.30 ja kyseessä oli Martti Salosen agilityrata. Rata oli tosi kivan oloinen, A-este mentiin kahteen kertaan ja sen alla menevä putki yhden kerran, se oli ehkä kohta, missä piti olla tarkkana. Ja tuohon kohtaanhan se sitten kosahti, eli en ollut tarpeeksi tarkkana. Tehtiin siis todella hienoa rataa ja tultiin viimeisen kerran tuohon kohtaan, jolloin muurilta piti viedä A:n alla olevaan putkeen ja siitä kääntää 90 kulmassa pituudelle. Kun Caro oli putkessa, niin hetken ajan mietin että teinkö oikein, ohjaus tippui ja Caro tuli pituuden ohi. Ärsyttävä vitonen siis omasta möhläyksestä! En tiedä, miksi menin sekaisin tuossa kohdassa, yleisökin ihan kohahti kun Kartsa viiletti pituuden ohi. Tulokseksi tältä radalta 5 (-1,19 - kiellon korjaaminen vei aikaa) ja 21. sija. Caroon olin enemmän kuin tyytyväinen ja kontaktit olivat nyt hyvät! Lähdin sitten pitkälle jäähdyttelylenkille, minkä jälkeen piti tankata ja odotella seuraavaa rataantutustumista. Onneksi keli viileni iltaa kohden ja piti ihan pitkähihainen vetäistä päälle. Hyppyradan tutustuminen alkoi 20.45, puoli tuntia aikataulua edellä, mikä oli hyvä juttu. Sisko Pulkkisen rata oli oikein kiva, hieman ahtaan tuntuisia välejä, mutta muuten meille oikein sopiva. Pikkaisen Caro tuntui väsyneen oloiselta, mutta teki kuitenkin hienoa työtä. Viidenneksi viimeisellä esteellä tuli kuitenkin virhe, tein valssin ja lähdin vetämään Caroa putken kauimmaiseen päähän, katsoin että "on ohjauksessa kiinni" ja käänsin kohti putken oikeaa päätä, ja niinhän se sujahti selän takaa väärään päähän. Voi harmi! Tuon virheen laitan Caron piikkiin, koska se oli minulla hanskassa ja silti veti ohjauksen läpi. Noh, eipä tuollaisia kauan harmitella, maaliin hyvällä vauhdilla ja palkka oli ansaittu :) Minulla on hyppäri videolla, lisään sen tänne myöhemmin. Radan jälkeen kävin vielä kunnon jäähdyttelylenkin, hain kisakirjan, pakkasin tavarat ja koirat autoon ja ajoin Teijan luokse (Sintin kasvattaja) Hietamalle. Pitkä oli päivä, mutta jaksettiin vielä siinä istua iltaa (tai yötä se taisi jo olla :D )

Laitoin herätyskellon soimaan kahdeksaksi, mutta vasta hieman ennen yhdeksää sain itseni ylös. Syötiin rauhassa aamupalaa, oltiin vain ja seurasimme netin välityksellä SM-kisojen joukkueradan tuloksia. Päivällä pakkasimme kaksi autoa täyteen koiria (Teija otti Kukan, Likan ja Veikan matkaan, mie omani) ja lähdimme katsomaan maksijoukkueiden finaalirataa Tikkakoskelle. Tikkakoskella porukkaan liittyivät Taina ja Sintin sisko Tankki sekä Mari ja Sintin sisko Varpu. Heitimme ensin lenkin + uintireissun  "hunnilauman" kanssa :D ja sitten jätimme koirat varjoon häkkeihin. Kyllä oli hienoja suorituksia makseilla ja jännitystäkin piisasi, istuimme suoraan aurinkoa vasten ja kyllä rupesivat "vähän" naama ja rintakehä + käsivarret punoittamaan. Finaalin jälkeen kamat kasaan ja koirat autoon + takaisin Hietamalle paimentamaan Teijan ja Tainan lampailla. Sintti ei ole viime kesän jälkeen lampaita nähnyt, häntä nousi, kun tajusi lampaat mutta hyvin nopeasti häntä laski ja sittiäinen rupesi hommiin :D Miun mielestä Sintti keskittyi selkeästi paremmin kuin viime kesänä, ei käynyt niin "kuumana" ja tasapainotti hyvin. Saimme tosi hyviä pätkiä aikaiseksi ja olin niiiiin YLPEÄ Sintistä. Likka ja Tankki paimentavat jo varmoin ottein, ja Varpukin on päässyt jutun juonesta kiinni. Ihanaa! Tätä se kesä on parhaimmillaan ;) Aurinkoa, aksaa, paimennusta, hyvää seuraa!!! Ilta meni taas pöydän ääressä turistessa ja ehkä saatoimme maistaa pari siideriä :) Sunnuntaina kävimme aamupalan jälkeen pitemmän lenkin ja paimentamassa uudestaan. Sintti oli aivan ihana, heti alussa rupesi tuijottamaan lampaita ja saimme muutamia pieniä "hakukaaria" treenattua, Sintti tekee aika lähellä lampaita töitä, mutta eiköhän se asia parannu treenin myötä. Myös maahanmenoja rupesimme ottamaan mukaan hommaan ja niitä pitää nyt treenata ihan muutenkin. Oli niin mukavaa!!! Iltapäivällä oli pakko lähteä liikkeelle ja pyörähdin kotimatkalla Keljonkankaalla Hannan, Jessen & pikkupoitsun luona. Kiva oli nähdä Hannaa pitkästä aikaa ja Minja tuntui muistavan miut erityisen hyvin, sen verran piippausta lähti :D Kotona Lappeenrannassa olin puoli yhdeksän aikaan illalla ja voin sanoa, että pikkaisen väsytti.

KESKIKESÄN JUHLAA
Viime viikko (vko  25) meni aika lailla rauhakseltaan, kun Vani oli tauoilla treeneissä ja samoin myös Sintti juoksujensa takia. Keskiviikkona 20.6. tehtiin Caron treeneissä Salme Mujusen hyppyrataa perjantailta 15.6., hieman mukailtuna tosin. Caro haki tosi hienosti kepit eikä se myöskään karannut keppien päässä putkeen. Saatiin oikeastaan aika hieno treeni tehtyä! Perjantai oli juhannusaatto (=vapaapäivä!) ja päivällä lähdimme tällaisen jengin kanssa lenkille Myllymäen maastoihin:

Koirat tulivat toimeen ällistyttävän hyvin. Vani ja Saimi lenkkeilivät vapaana eri aikaan, eivätkä ne muutenkaan kiinnittäneet toisiinsa huomiota. Vani oli jotenkin niiiiiiin hyväntuulinen, ettei mitään järkeä :D Sintti sai Juulin bc-Novasta uuden ystävän. Lenkkiin mahtui rallatusta, uintia ja heinän syöntiä, varsinaista koiranelämää siis! :) Kiitokset Marika, Nemo & Waara, Laura, Saimi & Sina sekä Juuli, Hilma & Nova. Illalla jatkettiin vielä juhannuksen viettoa samalla ihmispoppoolla (+Antti ja Tiina). Saunoimme, söimme hyvin, nauroimme, sanoinko jo että söimme :D Ja kävimme satamassa ilta-ajelulle, terassille ei jaksettu lähteä, kun oli maha niiiiiin täynnä. Ihanan rauhallista! Lauantai meni rauhallisissa merkeissä, kävin pitkällä lenkillä tyttöjen kanssa, katsoin Vuosaari-leffan ja vain rentouduin. Sama meno jatkui myös sunnuntaina :D

AGIA JA TOKOKOE

Vani palasi agitreeneihin melkein viiden viikon tauon jälkeen maanantaina 25.6. Tein matalilla hypyillä ja muutenkin aika rauhallisesti yritin Vania viedä. Tuo näkyi kyllä menossa, koira kyselee ja tekee kieltoja, ei ole meidän homma tuo hidastelu :D Ratana oli Agirodun Open class sekä lyhyempi pätkä...

Tiistaina 26.6. Caro osallistui LPKY:n iltakokeeseen. Töiden jälkeen käytin tytöt nopeasti pihalla ja suuntasin sitten Mattilan kentälle, ilma oli lämmin, muttei liian kuuma. Ilmoittautumisen jälkeen kiersin lammen ympärille ja heti kohta alkoikin paikkamakuu. VOI-luokassa oli neljä koiraa, Caron numerolla 2. Koe meni oikein kivasti siihen nähden, että olen lupauksistani huolimatta treenannut liian vähän. Caron vire pysyi kaukokäskyjä lukuunottamatta oikein hyvänä ja mahdollisuudet 1-tulokseen ovat käsissä. Tänään saimme VOI3-tuloksen 201 pisteellä ja 2. sijan. Tässä vielä pisterivi selityksineen...

• Paikalla makaaminen: 10 (x4)
• Seuraaminen taluttimetta: 8,5 (x4) - muuten oikein hyvä, muttan taaksepäin siirtymisessä jäi istumaan paikalleen, tuomari totesi: "Seuruu oli kuin Helkama, vain pakki puuttuu"
• Istuminen seuraamisen yhteydessä: 10 (x3)
• Luoksetulo: 6 (x4) - valui stoppeja, hyvä vauhti
• Ruutu: 0 (x4) - lähti tosi hyvin, mutta oikea paikka oli hakusessa ja meni lopulta ruutunauhan päälle makaamaan. Hieno suoritus siihen nähden, että on meinannut olla tuo ruutu vähän hakusessa viime aikoina.
• Hyppynouto: 9 (x2) - vino luovutusasento
• Metallinouto: 5 (x2) - haki hyvin, mutta luovutuksessa hypähti taaksepäin ja tiputti kapulan maahan, olen kuitenkin tyytyväinen, kun viime aikoina tuo metalli on ollut Caron mielestä äärimmäisen ällöttävä ja yököttävä.
• Tunnari: 9 (x4) - WAU!!!! Luovutusasento oli vino, mutta muuten tosi hieno tunnari. Luulin kyllä, että toi väärän kun niin nopeasti otti oman kapulan sieltä, meinasin pyörtyä, kun näin sen olevan oikea. Treeni näemmä tuottaa tulosta
• Kaukot: 0 (x4) - ei vaan pystynyt tekemään kaikkia vaihtoja ensimmäisellä käskyllä (jos toisellakaan :D )
• Kokonaisvaikutus: 9 (x1)

Tuomarina oli Tommi Varis, joka kehui Caron työskentelyä. Miulle tuli älyttömän hyvä fiilis ja muistin sen, miksi olen tokosta oikeastaan tykännyt. Nyt me hiotaan liikkeitä kuntoon ja seuraavasta kokeesta otamme sen ensimmäisen VOI1-tuloksen! Kokeen jälkeen heitimme vielä lenkin Marikan & kelpopoikien kanssa ja jäin hetkeksi seuraamaan myös EVL-suorituksia.

Eilen illalla (ke 27.6.) oli normaalisti Caron agitreenit. Ennen treeniä kävimme pitkän lenkin Marikan ja Lauran sekä tietenkin koiruuksien kanssa. Teimme treeneissä Zsofi Biron rataa (oli kouluttamassa päivällä meidän seuralaisia). Caro toimi oikein hyvin, sain toimimaan esimerkiksi leijeröinnin ja "vippauksen",  myös kontaktit toimivat hyvin!

JA SITTEN SITÄ ELÄMÄÄ...
Eli Vanin tilanne. Vanin kynsissä on nyt luultavasti jotain vähän vakavampaa. Ensimmäisen kerran huomasin niissä outoa maalis-huhtikuussa ja ajattelin, että kynnet ovat vaurioituneet jollain tavalla kovalla lumella ja jäällä juostessa. Kynnet eivät ole kuitenkaan parantuneet, vaan muuttuneet pikkuhiljaa oudommiksi. Ne siis halkeilevat, ovat pehmeitä joistain osin ja niihin on tullut myös värimuutoksia (muuttuvat osittain tummemmiksi). En kuitenkaan kiinnittänyt sen suuremmin niihin huomiota ennen kuin se yksi kynsi poistettiin (26.5.)

Vanin kynnet tulivat puheeksi erään meidän seuralaisen kanssa LAU:n omissa kisoissa, eli pari viikkoa sitten (13.6.). Tämän seuralaisen partacolliella on todettu koepalalla SLO-autoimmuunisairaus (lue lisää esimerkiksi täältä: http://www.rr-oona.com/DLE/AI-SLO-fi.html) ja sairauden vuoksi amputoitu kaikki kynnet. Hän sanoi, että Vanin kynnet näyttävät hyvin samoilta kuin SLO:ssa. Otin asian esille oman eläinlääkärimme kanssa silloin, kun käytin Vania rokotuksilla (14.6.). Hänen mielestään kynnet eivät näytä siltä, että niistä pitäisi kunnolla huolestua. Asia kuitenkin on vaivannut mieltä ja olen kysellyt tältä meidän seuralaiselta SLO:sta. Laitoinkin sitten sähköpostia tämän viikon maanantaina (25.6.) eräälle eläinlääkärille Turkuun, joka on erikoistunut SLO-autoimmuunisairauteen. Laitoin viestin mukana nämä kuvat (ensimmäiset 3 kuvaa ovat pahimmasta kynnestä, seuraavat 4 kuvaa eriasteisista muutoksista ja viimeinen poistetun kynnen tilanteesta):

Sain vastauksen pikaisesti ja siinä luki näin:

Kuvien perusteella kyse on SLO:sta ja sehän on sairaus, jossa oma immuunivaste tuhoaa / hylkii omia soluja kynnen tyvessä, jolloin tulehdusreaktio tekee kerrostumia ja tulehdus syö sarveista. Kun moni tassu on huonossa kunnossa, niin hoidon takia yhden kynnen amputointi ja patologilta varmistus, mistä on kyse. ---Antibiootilla voi ilman muuta kokeilla, miten tilanne rauhoittuu. Rasvahapot, antibiootit auttavat monella. 

Kyseessä on tosiaan autoimmuunisairaus, jonka toteamiseksi tarvitaan koepala ja koepala on ensimmäisestä nivelestä amputoitu kynsi. Varasin huomiselle ajan omalle eläinlääkärille, missä käymme tätä tilannetta läpi. Olen saanut myös niiden antibioottien nimet, joita on käytetty SLO:ssa. Olen päättänyt sen, että kokeilen noita antibiootteja ja katson onko niistä apua. Pää on tällä hetkellä sekaisin ja olen aika järkyttynyt tästä asiasta. Elämä on...