Kadonneen lelun metsästys

Huomasin eilen, että eräästä lelusta on hävinnyt yksi kolmasosa. Sitä lelun palasta ei löydy mistään ja epäilen hyvin vahvastii, että kadonnut palanen seikkailee tällä hetkellä jossain Sintin sisällä :O Sintti teki eilen illalla ihan normaalisti tarpeensa ja tänään aamullakin kaikki tuntui olevan ok. Annoin sille iltaruoan yhteydessä öljyä, joten katsellaan, tulisiko tuo palanen ulos ihan itsestään. Toivottavasti, sillä olen lähdössä keskiviikon ja torstain välisenä yönä Haaparantaan työreissulle ja koirat menevät torstaiksi ja perjantaiksi hoitoon miun porukoille (ettei nyt mitään suolitukosta tulisi hoitoreissun aikana). Mitä kaikkea pieni bordercollie ehtiikin tehdä :D

Kukalle PPR1-tunnus

Tänään piippasi kännykkä todella iloisia uutisia. Sintin äiti Kukka oli osallistunut Hämeenkyrössä ensimmäisiin paimennuskokeisiin ja heti saanut PPR1-tunnuksen. Tämän tarkoittaa sitä, että koira on suorittanut hyväksytysti paimennuskokeiden I-luokan eri tehtävät. Koira osaa siis hakea lampaat ohjaajalle, kuljettaa niitä määrätyn reitin ja pystyy ohjaajan kanssa yhteistyössä ajamaan lampaat häkkiin ja häkistä ulos. Oikein paljon onnea Teija & Kukka! Me ollaan Sintin kanssa niin ylpeitä teistä :D PAIM1-tunnus jäi vain yhden pisteen päähän, sitä parivaljakko rupeaa kuulemma metsästämään ensi vuoden puolella, kun paimennuskokeita on taas enemmän.

Tavoitteet vuodelle 2011

Huh, onpas tämä treeniblogi pysynyt hiljaisena syyskuusta lähtien. Nyt vuoden 2010 viimeisenä päivänä on hyvä katsella vähän sekä mennyttä vuotta että tulevia tavoitteita.


Carolla oli seuraavat tavoitteet vuodelle 2010:

Agility: Pidämme agilityssä kisakunnon kohdillaan ja kisastartteja mahdollisimman paljon, saatamme jahdata myös epävirallisen hyppyvalion arvoa.
Toko: Nyt olisi tarkoituksena saavuttaa se TK3. Myös EVL-liikkeille luodaan pohjaa.


Caron kisakunto pysyi hyvänä koko vuoden ajan, ja loppuvuotta kohti meno vain parantui. Olimme LAU:n vuoden 2010 medi-luokan seuranmestareita. Hyppyvaliokello ei lähtenyt käyntiin, vaikka lähellä olikin (kaksi 2. sijaa). Carolla oli 33 starttia, joista tuli tulos 19 kertaa ja 15 x HYL. Starteista tuli:

• 7 x nolla + 2 x yliaikainen nolla
• 2 x vitonen + 4 x vitonen yliajalla
• 3 x kymppi yliajalla
• 1 x 15

Olen ihan suhteellisen tyytyväinen tuohon nollien määrään. Selvästi tuloksista huomaa sen, että jos jokin tökkää radalla niin aika ei meinaa riittää ihanteen sisälle. Kaiken kaikkiaan olen tyytyväinen Caron kisavuoteen. Saimme reilusti startteja, ja tuloksiakin ropisi.
Tokossa TK3-koularia ei tullut, ainoastaan yksi VOI3-tulos ja sitten kasa tuloksettomia kokeita. Tämä ei kuitenkaan tarkoita, että meno olisi tokossa huonoa. Itse asiassa tokoon on löytynyt juuri oikeanlainen vire, ja nyt ne liikkeet alkavat oikeasti olla kunnossa. Tästä on hyvä jatkaa :)
Caro kävi 16.12.2010 silmäpeilauksessa ensimmäistä kertaa elämässään, ja silmät olivat puhtaat :)


Caron tavoitteet vuodelle 2011:

Agility: Kisaamme edelleen aktiivisesti, ja pidemme kisakuntoa yllä. Yritämme kiihdytellä hyppyradoilta pari nollavoittoa, eli saada sen hyppyvaliokellon käyntiin. Keskitymme ehkä enemmän noille hyppyradoille.
Toko: Tavoitteena saada vihdoinkin yksi 1-tulos VOI-luokasta. Jos kokeet sujuvat hyvin, kokeilemme sitä TK3-koularia. Keskitymme saamaan EVL-liikkeet kuntoon, ja ehkä korkata tokon "kuninkuusluokan" :)
TK3 (vihdoinkin), evl-liikkeet kuntoon syksyyn mennessä ja siellä evl:n korkkaus
Muuta: Tärkeintä on, että kettu pysyy terveenä ja saa pitää näitä mustavalkoisia kurissa.


---
Vanilla oli seuraavat tavoitteet vuodelle 2010:


Toko: Viimeinen AVO1-tulos. VOI-luokan korkkaus loppuvuodesta, myös EVL-liikkeille luodaan pohjaa.
Näyttelyitä kierretään mahdollisuuksien mukaan. Jos se eka sert irtoaisi tänä vuonna...
Muut: mahdollisesti BH ja MH-luonnekuvaus.


Agilityssä kepit, kontaktit ja lähdössä pysyminen parantuivat loppuvuotta kohden. Aloitin kontaktien opettamisen uudelleen syksyllä, ja se toimi. Keppivarmuus on mennyt eteenpäin, ja lähtökin on aikaisempaa rauhallisempi. Vani siirtyi kakkosluokkaan 20.11.2010. Vanilla oli vuoden 2010 aikana 21 starttia, joista tuli tulos 6 kertaa ja 14 x HYL. Starteista tuli:

• 3 x nolla (sijoitukset 1/3/1)
• 3 x kymppi + 1 x kymppi yliajalla

Vanin tuloksista näkee "kaikki tai ei mitään" -menon. Kun palaset loksahtavat paikalleen, tulee ihan reilusti miinusaikainen nolla. Ja jos kaikki ei toimi, niin HYL on varma. Vani kehittyi vuoden aikana todella paljon, tuplanolla LAU:n omista kisoista 20.11.2010 kertoo siitä, että olemme menossa oikeaan suuntaan ja koira alkaa vihdoinkin olla ohjaajan hallinnassa. Tästä on hyvä jatkaa kohti vuotta 2011 :)
Tokossa viimeinen AVO1-tulos napsahti vuoden ainosta kokeesta (1.5.2010). VOI-luokkaa ei korkattu, ehdimme vähän tehdä pohjia uusille liikkeille, mutta EVL-liikkeisiin emme vielä koskeneet (tai no, pikkuisen ohjattuun ;) ). Kiersimme 8 näyttelyssä, ja vuoden viimeisestä näyttelystä napsahti paras tulos, eli PN3 ja va-sert. BH-kokeessa ja MH-luonnekuvauksessa ei käyty.


Vanin tavoitteet vuodelle 2011:


Agility: Agilityssä olisi tavoite nousta 3-luokkaan kesään mennessä. Tammi-helmikuun keskitymme treenaamiseen ja sitten käynnistelemme aktiivista kisakautta. Salainen haave olisi saada valiokello käyntiin joko agility- tai hyppyradoilla. Vahvistamme edelleen lähtöä, keppejä ja kontakteja sekä ohjaaja viilaa kaikki ohjaustekniikat kuntoon. Tavoitteena saada "paketti" kasaan lopullisesti vuoden 2011 loppuun mennessä.

Toko: Keskitymme vuonna 2011 agilityyn, mutta siinä sivussa aiomme treenata VOI-liikkeet kuntoon ja tutustua myös EVL-liikkeisiin. Jos löydämme yhteisen sävelen ja oikean vireen tokoon, niin sitten ehkä voisimme osallistua tokon SM-kisoihin LPKY:n joukkueessa.
Näyttelyt: Näyttelyimme kierrämme, jos jaksamme. Mitään suurempia tavoitteita ei ole. Jos innostusta löytyy, niin jonkun ulkomaan näyttelyn voisi käydä Vanin kanssa.
Muuta: Jos saan Vanin autojen jahtaamisongelma kuriin, käymme kokeilemassa BH-koetta. Terveyttä toivon Vanillekin.

---
Sintin tavoitteet vuodelle 2011:
 
Sintille toivon terveyttä ja sitä, että saa olla iloinen ja onnellinen pentu. Tavoitteena on kouluttaa Sintti yhteiskuntakelpoiseksi. Tarkoituksena on myös sytytellä pikkulikkaa lampaille. Luomme myös hyvä pohjaa tokoiluun ja agilityyn, kummassakaan ei ole mitään kisatavoitteita. Ehkä käymme yhdessä pentuluokan näyttelyssä esittelemässä puikkonokkaista honkkelikonkkelia :D

Tokoilua Kisapuistossa

Kävin vetämässä agilitykoulutuksen hallilla, ja sieltä suuntasin koirien kanssa tokotreeneihin Kisapuistoon. Ilta pimeni nopeasti, joten lopputreeni oli tehtävä hämärässä.

Caro aloitti, pientä palauttelua kokeen jäljiltä. Intoa oli hirveästi.

- Maahan menoja sivulla
- Ruutu: läheltä, pelkkää ruutuun menoa / paikan hakemista, nami lensi palkaksi, pari kertaa loppuosaa "seuraa" käskyllä ja kyllähän se tulee suoraan seuraamiseen. Käsky oli siis väärä eilisessä kokeessa.
- Seuraaminen: lyhyttä pätkää, runsaalla palkalla, käännöksiä oikealle ja vasemmalle + täyskäännöksiä
-Hyppynouto: ekalla kerralla kapula joutui hukkaan (pimeää), pari seuraavaa toistoa oikein hyviä, mutta kiinnitettävä huomiota luovutusasentoon
- Paikkamakuu: ok

Vani hömpötteli myös, hieno vire.

- Seuraaminen: kontakti + into tavoitteena, ja kyllähän molempia löytyy, hyviä käännöksiä myös oikealle ja vasemmalle + täyskäännöksiä
- Istuminen: tämä alkaa olla hyvällä mallilla, istuu tosi nopeasti, nyt vain haettava malttia siihen, että jää hyvin istumaan, toistoja pelkkään istumiseen
- Hyppynouto: kaksi tosi hienoa toistoa, hyvin luovuttaa edessä, vauhtia on vaikka muille jaettavaksi
- Luoksetulon maahanmenoja: nakkelin namia + käskin maahan, lisäksi tolpan kiertoa ja maahanmenoja, tämä on paremmalla mallilla kuin luoksetulon stoppi. Niitäkin tehtiin pari, jotka olivat ihan ok, maahanmeno on kuitenkin parempi (=nopeampi, intoa enemmän)

Mentiin vielä uudelleen hallille, kun testasimme koulutusohjaajakurssiin liittyvän radan. *lisään ratapiirroksen tänne myöhemmin. Caro teki oikein hienon radan, erityisen tyytyväinen olen kontakteihin, jotka toimivat nyt hyvin. Vanilla meinasi taas olla liikaa intoa, mutta ensimmäinen pätkä oli kyllä oikein hyvä, kontaktitkin toimivat suhteellisen hyvin. Puomin alastulokontakti vaatii vielä hiomista. Mutta rengas, äsh. En tajua. Teimme pitkästä aikaa harjoittelurenkaalla, ja Vani sujahteli koko ajan ohi. Pitää käydä treenaamassa joskus pelkästään tuota rengasta. Muutoin oli oikein mukava "kuutamokeikka"!

Keskiviikkotreenit, Vani

Keskiviikkoilta jatkui Vanin treeneillä. Teimme radanpätkän Clear run -kirjan pohjalta. Alla ratapiirros.


Vanin treeni

Tässä radassa oli sekä vääntämistä että vauhtia. Vedin 2 hypyn kädellä "siivekkeen ympärille" ja sain Vanin hyppäämään pienellä kaarroksella. Tein 3 twistin, eli vaihdoin ohjauksen oikealle kädelle. Kepit tein erillisenä, koska vasemman puolen ohjaus on Vanille vielä vaikea. Vani ei meinannut malttaa pujotella loppuun, eli tehtiin pari kertaa pelkät kepit. Hypyt 5 ja 6 sekä 7 putki oli meille vaikea kohta. Vani sai kauhean spurtin 5 ja 6 hypyillä, minkä vuoksi haki tuo 10 hyppyä. Lopulta tein valssin tuo 6 hypyn ja 7 putken väliin, mikä jarrutti menoa ja käänsi Vanin oikeaan suuntaan. 9 rima tuli kerran alas, liian kiire? Hypyt 9,10 ja 11 olivat ihan tappomeininkiä meille, yritin takaaleikkausta 11 hypylle, mikä kyllä onnistui, mutta Vani kävi hyppimässä tuota 5 hyppyä. Kokeilin voimakasta jarruttamista ja vekkausta (linjaamista) hypylle 11, mikä toimi jollain tavoin. Lopulta päädyin valssaamaan 10 hypyn jälkeen, valssilla sain linjattua paremmin sekä 11 että 12 hypyt. Erona piirrokseen oli se, että minulla 13 este oli putki, 14 tuo hyppy ja 15 A. 13 putken jälkeen tuli todella kiire 14 hypylle ja Vani ehti kysellä siinä välissä "mihin mennään". Minun oli myös vaikea löytää tasapainoa sille, miten käännän Vanin 14 hypyltä A:lle. Välillä olin myöhässä ja Vani teki pitkän hypyn 14 taakse, välillä sitten tein käännöstä liian aikaisin ja Vani kielsi 14 hyppyä. Lopulta se tasapainokin löytyi.

+ Tyytyväinen olin alun kieputukseen, eli hyppyihin 1, 2 ja 3. Kepeillä myös onnistuneita toistoja vasemmalta puolelta ohjaten.
- Kun vauhti kasvaa, Vani on tosi vaikea hallita ja se hakee jatkuvasti seuraavaa mahdollista estettä. Minun pitäisi muistaa se, että joissain kohdissa on pakko vain ottaa vauhtia pois ja saada Vani kuulolle. Tämä näkyi hypyillä 5,6 ja putkella 7 sekä hypyillä 9, 10, ja 12 -> korvat häviää, kun vauhti kasvaa.

Keskiviikkotreenit, Caro

Olipa taas kiire päivä. Kiirehdin iltapäivällä töistä fysioterapeutille ja sieltä takaisin hetkeksi töihin. Sitten taas nopeasti kotiin, mistä koirat / treenikamppeet mukaan ja hallille kuudeksi. Vähän myöhästyttiin, paikalla oli vain Kaisa cockeri Adan kanssa. Rakensimme radan kahdestaan, ja pääsimme kokeilemaan ensimmäistä kertaa hiekkatekonurmea alustana. Tällainen pätkä oli ensimmäinen Caron kanssa:


Harjoitus 1

Merkkasin Carolle tuon 3 putken ja menin itse melkein putken päähän asti, tein twistin 4 hypyllä ja valssin 5 hypyn ja 6 putken välissä. 7 hypyllä tein pakkovalssin, 9 putkea ennen tiukka haltuunotto ettei lähde puomille, vekki 11 puomille. Tämä toimi ihan hyvin, varsinkin 3 putken merkkaus toimi hienosti. Kokeilin vielä toisen kerran, että olin 4 hypyllä odottamassa ja hyvin Caro tuli tuon alun itsenäisesti. 7 hypyn pakkovalssin vaati oikeanlaisen ajoituksen, mutta kyllä me vielä opimme sen tekemään.


Harjoitus 2

Tämä kuvio olikin vaikeampi. Varsinkin tuo vienti 2 putkelta 3 hypylle oli tosi kinkkinen, Caro sujahteli koko ajan uudelleen putkeen. Koira oli vain otettava tiukasti haltuun, eikä kroppa saanut tehdä ylimääräisiä juttuja tuossa välillä. Neloshypylle tein poispäinkäännöksen kaltaisen version, ja se toimi ihan hyvin. Takaaleikkaus sopi hyvin 13 ja 14 hyppyjen välille, jolloin koiran oli haettava myös kepit suhteellisen itsenäisesti.

Caro toimi tänään todella hyvin. Tehtiin vaikeampia juttuja, kuten pakkovalssi ja poispäinkäännös, ja kyllä se Caro niihin taipuu (kunhan vain ohjaaja uskaltaa kokeilla).

Tokoa kisapuistossa

Käytiin tokoilemassa Kisapuiston hiekkaparkkipaikalla. Mukana Marika & Nemo ja Waara, Mirka & Rape sekä Tiina & Warma ja Arwo. Hyvin kelpievoittoista porukkaa siis :) Otetiin alkuun paikkamakuu. Omat tytöt olivat hiukan "lentoon lähdössä", kun tulin tokoilemaan suoraan agilityn kouluttamisesta, eli tytöt olivat odotelleet autossa tunnin omaa vuoroaan.

Otin ensimmäiseen paikkamakuuseen Caron, joka rauhoittui hyvin. Oli pyörähtänyt toiselle lonkalle, muttei sen enempää. Toinen paikkamakuu oli heti perään. Vani teki klassisen alkuun, eli vajosi ennen valmis-käskyä maahan. Otin sen uudelleen istumaan, ja sitten neiti tarvitsi kaksi käskyä maahanmenoon. Outo tyyppi. Oli mennyt myös lonkalle, vetänyt etujälän pään alle ja makasi muutenkin ihmeellisessä kippurassa, kun tulin piilosta pois. Eli hiukan tarvitsee nyt kiinnittää huomiota tuohon asentoon :) Ennakoi myös perusasennon.

Aloitin Caron kanssa. Ensimmäisen tein ruudun, vierailla ruutumerkeillä, eli ruutu oli rakennettu jo valmiiksi. Annoin vihjesanat, eli missä ruutu -supattelun ennen käskyä ja tuntui bongaavan ruudun. Lähti vauhdikkaasti, mutta sitten alkoi ennen ruutua hiipparoida nenä maassa ja lähti menemään ruudun sivusta sisään. Kutsuin takaisin luokse, ja otin uudelleen. Sitten meni jo suoraviivaisemmin ruutuun, missä oli kosketusalusta. Otimme pari ruutuunlähetystä lähempää ja sitten yhden vielä täydellä matkalla. Upposi hyvin ruutuun, reagoi maahan-käskyyn heti ja teki myös hyvän loppuosan, eli seuraamiseen tulon.

Seuraamisessa otin intervalleja, eli hidasta ja normaalia käyntiä sekä juoksua. Meni ihan ok, yllättävänkin hyvin piti paikkansa. Juoksemiseen pitää itse kiinnittää huomiota, etten mene liian nopeasti.

Metallinoudon otin hetsauksella, luovutuksessa olin kyykyssä. Kyllä se metallinenkin palautuu, vaikka välillä pitää miettiä sitä kapulaa ottaessa. Tiputti kerran matkalle, ja pyysin hakemaan uudestaan. Yrittää Caro vähän liian helpolla luovuttaa...

Kaukokäskyt tein pitkällä matkalla, tavoitteena se, että ylipäätään tekee vaihdot. Yhdessä m-i-vaihdossa tarvitsi lisäkäskyn, mutta muuten suoritti vaihdot. Etenee kyllä luvattoman paljon, pitäisi ihan videokuvata sivusta, mitkä vaihdot tökkivät eniten: veikkaan s-m ja s-i -vaihtoja, ne ovat selkeästi vaikeimpia.

Luoksetulokin tuli tehtyä, ja se oli SUPERHYVÄ :)

Vanin kanssa aloitin myös ruudulla, lähinnä oikean paikan hakemista ruudun keskeltä namialustan avulla. Liikuttelin Vania ruudun keskelle eri sivuilta, hyvin on ruvennut hokaamaan sen paikan.

Sitten seuraamista, lelu kainalossa ja pitkää suoraa. Tarkoituksena olisi totuttaa Vani seuraamaan pitkiäkin pätkin. Lelu tuo hyvän motivaation, välillä yrittää varastaa motskun, mutta hyvin jatkaa töitä. Tein myös käännöstä vasemmalle, se pitäisi saada napakammaksi ja ettei kontakti tipahtaisi käännöksen jälkeen. Työsarkaa riittää ;)

Liikkeestä istuminen tarvitsee vielä pienen käsiavun, mutta on muuten tosi terävä, tapahtuu siis heti eikä kohta. Namilla pelkkiä istumisia, että saisi tämän selkäytimeen asti. Seuraava vaihe on se, että malttaa pysyä istumassa.

Luoksetulon stoppeja tehtiin myös, nakkelin nameja ja stoppailin. Ei kannata tehdä kovin montaa toistoja, alkaa ennakoida ja hiippailla. Pitää jatkossa jättää pariin kolmeen hyvään toistoon.

Olikohan ne siinä? Ai niin, Vani teki henkilöryhmän. Mirka otti epähuomiossa namit taskusta ja Vani meinasi karata useaan otteeseen kesken seuraamisen Mirkan luo. Ahne pöljä ;) Mutta saimme me ihan hyvääkin seuraamista aikaiseksi, painoi välillä jopa jalkaa!