Vuoden 2013 ensimmäinen viikko

Joulunaika sujui hyvin rauhallisesti Leppävirralla ja päätin jäädä porukoille vuodenvaihteenkin ajaksi. Päivät kuluivat pitkien lenkkien, mukavan yhdessäolon ja hyvän ruoan parissa (röyh!) - mikäs sen parempaa :) Maanantaina (31.12.) pidin pienen trimmaustuokion ja leikkasin tytöiltä tassukarvat pois, Sintiltä ja Carolta myös kynnet. Kävimme iltapäivästä pitkän lenkin ja olin niiiin onnellinen, kun mistään ei kuulunut paukkeita ja Caro sai hömpötellä koko lenkin ihan rauhassa. Kaupungissahan se ilotulitteiden räjäyttely alkaa heti, kun paukut tulevat myyntiin. Muutoinkin vuoden vaihtuminen meni tosi hyvin, käytin tyttöjä kuuden jälkeen pihalla ja Caro kävi silloin ihan normaalisti pissillä, pikkaisen kuulosteli kaukaisuudesta kuuluvia räjähdyksiä. Käytännössä meininki oli tällaista: 

Luultavasti ensi vuonnakin menen vuodenvaihteeksi porukoille, koska Caron stressitaso ei noussut yhtään ja tarpeiden teko oli normaalia. Uudenvuodenpäivänä ajelin takaisin Lappeenrantaan ja tytöt olivat kyllä tosi väsyneitä matkustajia - kaksi viikkoa maalla vei selvästi voimia :) Iltalenkillä kuului Ruoholammen suunnasta paukkeita (teki mieli vääntää rakettien ampujien niskat nurin) ja Caro säikkyi ensimmäistä kertaa kunnolla. Tällaisten tilanteiden takia niitä raketteja pitäisi ampua vain sallittuna aikana, ne tuottavat tarpeetonta stressiä eläimille. Porukoiden luona olivat muuten aika monena päivänä myös minun veljen ja hänen tyttöystävänsä koirat: Nekku ja Siru. Sintti teki tuttavuutta Sirun kanssa, mutta muuten pidin laumoja "erossa" toisistaan. Kävimme kyllä useamman hihnalenkin viiden koiran lauman kera :) Tässä vielä kuvia omista tytöistä:

Hullujen halvat huvit

Keppivahti

"Siis noi borderlolliet on iha tyhmii, et sä tajuu?" :)

Ylimääräiset "painot"

Tytöille löytyi navetan vintiltä myös "myöhästynyt joululahja", eli neljä nännikumia, joista osa on ollut ihan oikeassa käytössä aikanaan. Pikkaisen Sintti ja Vani olivat ylpeitä lahjastaan!

Vuoden ensimmäinen viikko sujui pitkälti lenkkeilyn merkeissä, tästä työttömyydestä on se etu, että pääsee pitkille lenkeille valoisan aikaan ja koirat ovat tyytyväisiä. Lauantaina 5.1. ajelin Savitaipaleelle Marikan ja kelpopoikien luo. Kävelimme lähes 10 kilometrin metsälenkin, lenkin kruunasi ihan mahtava sää ja tietenkin erinomaisen hyvä seura. Lenkki oli välillä raskas, kun polulla oli lunta ja välillä kävi vastatuuli. Kun pääsimme takaisin lähtöpisteeseen, koirat pötkähtivät melkein suorilta jaloilta kyljelleen makaamaan - "pientä" väsymystä havaittavissa :) Hörpin teen siinä ennen lähtöä ja otin lainaan Red Dog -leffan, jonka parissa menikin ilta kivasti. Suosittelen leffaa, enkä välttynyt kyyneleiltä elokuvan lopussa ;) Eilisen (6.1.) piti olla vapaapäivä, mutta innostuin tekemään heti perään toisen pitkän päivälenkin. Kiersin Ruoholammen ympäri, aikaa meni 1,5 tuntia ja veikkaan, että kilometrejä kertyi noin kahdeksan. Lenkin lopuksi otin vielä tokoa, kerran aikaisemmin treenasin tuossa kotipihalla tokoa, joten toivon, että innostus säilyisi pitempään. 

SINTIN kanssa AVO-luokan liikkeiden osa-alueet alkavat olla hallussa - paikkamakuuta lukuunottamatta. Piilopaikkamakuu pitää ottaa nyt työn alle, eli ekana kotona sisällä, sitten tuossa pihalla ja lopulta sitten treenikentällä häiriössä yms. Seuraaminen on mallillaan, alun virittelyyn pitää kiinnittää huomiota, koska Sintti laskee hetkeksi päänsä alas seuraamisen alussa ja mie en oikein tykkää siitä - kontakti pitäisi olla hyvä heti seuraamisen alussa. Pikkaisen olen ottanut työn alle myös seuraamisen siirtymiä VOI-luokkaa ajatellen. Molemmat jättävät tuntuisivat pelittävän, eli ei ole sekoittanut niitä. Vahvistan siis molempia, kuunteluharjoitukset treenilistalle. Luoksetulon stopista on rakentunut miun makuun tosi hieno, stopin jälkeistä elämää en ole vielä kokonaiseen liikkeeseen liittänyt. Pikkuhiljaa pikkuhiljaa :) Noudossa luovutusasento on hiukan vino (palauttaa eteen), en tiedä, pitäisikö ihan suosiolla vaihtaa luovutus suoraan sivulle. Kaukokäskyssä m-i-m -vaihdot toimivat, pikkaisen saattaa pylly liikahtaa, jos ei malta mutta tekniikka on aika lailla täydellinen. Paikkamakuun ohella hyppy on keskeneräisin liike. Sain Sintille niin vahvan seisomisen luotua ALO-luokkaan, ettei sittiäinen meinaa tajuta että voisi mennä nopeasti istumaan. Nooh, eiköhän tästä toistoilla tule ihan hyvä :)

CARON kanssa olen keskittynyt nyt tekemään kaukokäskyjä, hyppynoutoa ja seuraamista. Kaukoja pitää jumpata edelleen, edelleen s-m ja m-i -vaihdot ovat vaikeimpia. Hyppynoudossa olen heittänyt kapulaa vinoon ja vahvistanut sitä, että hypyn kautta tullaan myös takaisin. Vinoissa perusasennoissa on havaittavissa vähenemistä, Seuraamisessa olen tehnyt paljon siirtymiä kunnon palkalla ja nyt Caro tekee siirtymät paljon lähempänä minua. Myös intoa tuntuu olevan tosi hyvin! Seuraavaksi treenin alle otan metallinoudon, tunnarin ja ruudun.

VANIKIN on saanut tokoilla. Tavoitteena on ollut motivaation uudelleen rakentaminen. Vani on tehnyt hyppynoutoa, joka näyttää tosi mahtavalta liikkeeltä. Lisäksi se on saanut varmuutta kaukoissa m-i -vaihtoon, joka on on ollut meille tosi vaikea vaihto. Yleensäkin sellainen paineistuminen on kadonnut ja Vani yrittää tosi paljon, ei mene siis heti lukkoon tms. Kaukoissa olen jumpannut myös m-s -vaihtoa. Lisäksi olen tehnyt lyhyitä pätkiä seuraamista, Vanin seuraamisasento on tosi edessä, en tiedä, pitäisikö palata ihan nakki-imutukseen ja sitä kautta muuttaa sitä paikkaa, tai sitten lelu selän taakse tms. 

Tänään en ehtinyt treenailla, aamulla ja iltapäivällä kävimme pitkät lenkit ja illalla jumppasin Sintin ja Vanin.