Metsälenkki ja tokottelut

Eilen lähdin heti töiden jälkeen lenkille tyttöjen kanssa, ja kiertelimme pitkin metsiä yli tunnin ajan. Tyypit olivat ihan innoissaan, kun metsässä oli kosteaa ja saivat mennä litsläts-lätäköissä, hassua, miten tuollainen on niistä niin ihanaa :D Lenkin jälkeen pyörähdin vain nopeasti sisällä, otin tokokamppeet mukaan ja menimme sitten "kotikentälle" tokoilemaan. Sintti sai aloittaa, kun ei meinaa maltti riittää siihen että katselisi muiden tokoilua hiljaa. Hipihiljaa on kyllä tehdessään, mutta kärsivällisyys ei riitä siinä vaiheessa kun joku muu tekee. Me, myself and I - pitää paikkansa Sintin suhteen ;D

Sintin kanssa aloitin ruudulla. Kävin taputtelemassa oikeaa kohtaan, ja oikeasta paikasta lensi lelu. Saisi upota syvemmälle ruutuun, mutta ei me olla tätä hirveästi tehty joten siihen nähden oikein hyvää menoa. Pitänee kaivella naksu jostain, että saisi vielä paremmin merkattua sitä oikeaa paikkaa. Luoksetulossa otin pari kertaa avoimen stopin palkalla, kun ole sitä tehnyt kokeen jälkeen. Jälkimmäinen stoppi oli järjettömän hyvä! Sitten tein lyhyen kierron kautta maahanmenoja, hyvin alkoi tarjota, aluksi oli hiukan epävarma, että mitä tässä pitää tehdä. Pikkuhiljaa tämä tästä rakentuu... Tasamaanouto puukapulalla ja metallisella, puista pyöräyttää suussaan, kun tulee sivulle, metallin kanssa on vähän sellainen humpatiheijaa. Metallin kanssa pitää tehdä pitoja, mutta hyvin hakee - vauhdilla, ei mitään epävarmuutta, pito vain paremmaksi. Teimme myös liikkeestä istumisen alkeita, tosin tuntui, että kolmannella toistolla tarjosi sitä jo itse. Tähän koiraan on selkeästi asennettu jonkinlainen tokomoottori, tykkää ja tarjoaa :D Tein myös seisomisia ja maahanmenoja. Aion pitää kaikki jätöt mukana treenissä, etteivät ne unohdu voi-luokan aikana. Ja loppuun tein AVO:n kaukot, ne olivat hienot! Miulla taitaa olla käsissä oikea TokoKoira, mahtavaa miten tuo Sintti tajuaa asiat ja tuo motivaatio, oijoijoi!

Carokin aloitti ruudulla, ensimmäisellä kerralla bongasi hyvin ja meni suoraan ruutuun + jäi seisomaan! Jee! Pikkaisen hakee liikaa oikean, etummaisen ruutumerkin taakse. Paikka siis on pikkaisen epävarma, muttei enää lähde liihottelemaan ihan minne sattuu. Tehtiin hetsausruutua lyhyeltä matkalta, että uppoaisi suoraan keskelle nopeasti, juostiin välillä kilpaa ruutuun yms. hauskaa. Metallinoudossa pari kisanomaista noutoa, hyvin haki laukalla, sitten otin vielä luovutuksia. Caro meinaa liikahtaa sivulle, kun tartun kapulaan. Nyt sanoin paikka-käskyn ennen kuin otin kapulasta kiinni, pitänee tehdä tällaisia vahvistavia juttuja. Luovutuspaikka oli ok. Luoksetulossa otin suoran luoksetulon, ei stoppeja, hyvin tuli luo ilman stoppien "ennakointia". Loppuun vielä vähän seuraamista ja kaukokäskyt, joissa palkka jokaisesta vaihdosta, teki kaikki vaihdot s-i -vaihdossa liikkui jonkin verran. Jumppaillaan siis näitä kotona lisää. Carollakin oli selvästi hyvä päivä :D Kiva, kun ei ollut ukkosta ilmassa ja treenin jälkeen Caro tuntui nukkuvan tosi syvää unta. Toivottavasti Caron stressitaso laskisi viikonlopun Agirotuun mennessä.

Ja lopuksi treenasin Vanin kanssa. Epäilen välillä sitä, että tuo on bordercollie :D Siis, välillä ei vaan tajua asioita ja nyt ei meinannut MILLÄÄN mennä ruutuun suoraan. Kävin merkkaamassa oikeaa paikkaa, mutta silti kaartaa ruutuun vasemman, etummaisen ruutumerkin takaa, ikään kuin tekisi jonkinlaista flänkkiä, mutta eihän tuo tajua sellaisesta mitään. Kokeilin sitten sitä, että kävin merkkaamassa ruudun oikean paikan ja jäin koiran ja ruudun välille. Kun annoin ruutu-käskyn, lähdin juoksemaan kohti ruutua ja "vein" Vanin oikeaan kohtaan ruudussa + palkkasin nopeasti. En tiedä, auttoiko tämä mitään, mutta pitää nyt saada ajettua siihen ajatusta että ruutuun saa mennä täysillä ja suoraan. Välillä ruudussa on ollut lelu, mutta tuntuu ettei se silloin ainakaan ajattele kunnolla mitä on tekemässä. Vanille tein myös maahanmenoja kiertojen kautta, muutaman toiston jälkeen oli havaittavissa jo jotain ajatustakin (= ei kyttää tai jää seisomaan) :D Otin myös seuraamista ja huomasin, että muutun Vanin kanssa seuraamisessa ihan oudoksi. Pelkään siis koko ajan, että se ottaa painetta ja häviää johonkin. Nyt pitää vain itse rentoutua, eikä pelätä virheitä. Ja eihän meillä ole edes mitään tavoitetta tokossa, joten mikä voisi ylipäätään pieleen?!!? Selkeästi Vanin vire on myös tokossa parantunut, eli ei paineistu niin kuin joskus aikaisemmin. Rohkeasti siis jatkossa! Liikkeestä istuminen toimi jälleen hyvin.

Treenin loppuun piilottelin vielä jokaiselle tunnarikapulan heinikkoon. Hyvin käyttivät nenään ja kapula palautui minulle. Tällä tavoin jatkan liikkeen opettamista Vanille ja Sintille.